Sahelin ruokakriisi vaatii pikaisia toimenpiteitä

Sahelin ruokakriisi: Odotammeko vain kuolemia?

Merkittävä ruokakriisi Länsi-Afrikassa Sahelin alueella uhkaa parhaillaan jopa 10 miljoonan ihmisen henkeä, joista tuhannet ja tuhannet ovat lapsia. Avustustyöntekijät tarvitsevat kansainvälistä tukea vastatakseen tilanteeseen ennen kuin on liian myöhäistä.

Maailman köyhimmässä maassa Nigeriassa ruokakriisi koskettaa 1,7 miljoonaa ihmistä. Naapurimaassa Tšadissa 2 miljoonaa ihmistä tarvitsee ruoka-apua ja toimeentulotukea, tuhannet eri puolilla Malia, Burkina Fasoa ja osassa Pohjois-Nigeriaa taistelevat selviytyäkseen. Menetettyä pääomaa, kuollutta nautakarjaa, on nähtävissä joka puolella. Ravitsemustilanne Nigeriassa on heikentynyt ja yli aliravittua lasta 114 000 lasta on hoidettu ensimmäisen lukukauden aikana ruokintakeskuksissa. Selviytymisstrategioihin kuuluu se, ettei köyhimmät ihmiset joutuvat olemaan päiviä ilman ruokaa. YK:n järjestöt, FAO, OCHA, UNICEF ja WFP sekä Kansainvälisen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun (IFRC) edustajat ovat varoittaneet äärimmäisistä olosuhteista. Lahjoituksina on saatu miljoonia dollareita, joilla on voitu tarjota ravitsemushoitoja lapsille, ruoka-apua, eläinlääkäripalveluita sekä jaeltua siemeniä, perustettua ruokaa työtä vastaan –ohjelmia sekä varainsiirtomahdollisuuksia, joiden ainoana tarkoituksena on ollut ihmiselämien ja elinolosuhteiden pelastaminen.

Lisää rahaa tarvitaan kuitenkin, jotta tilanteeseen voidaan vastata tehokkaammin. 

Nigeriassa tarvitaan vähintään 229 miljoonaa dollaria, jotta hätätilaan vastaaminen olisi mahdollista. Tšadissa edellä mainitut viisi järjestöä tarvitsevat lähemmäs 50 miljoonaa dollaria. Lisäksi useita miljoonia tarvitaan lisää, mikäli tilanne Malissa, Burkina Fasossa ja Pohjois-Nigeriassa entisestään heikkenee.

Rahoituksella mahdollistettaisiin henkiä pelastavia toimenpiteitä, katettaisiin ruoan kuljetuskuluja Nigeriaan ja Tšadiin, edistettäisiin ruoka-avun jakelua sekä toimenpiteitä, joilla voitaisiin auttaa jopa 860 000 alle viisivuotiasta lasta, joita uhkaa vakava aliravitsemus. Rahalla tuettaisiin myös niitä yli yhdeksää miljoonaa ihmistä, jotka ovat riippuvaisia maanviljelystä ja karjankasvatuksesta ja joilla ei enää ole pääsyä tarvittaviin resursseihin. Tällä kriittisellä hetkellä humanitäärisen avun yhteisö kutsuu hallituksia, yksityistä sektoria ja yksityishenkilöitä apuun. Jokaisella sentillä on merkitystä. Oikea-aikaiset avustukset antavat avustustyöntekijöille mahdollisuuden tehdä sitä, minkä he osaavat parhaiten: pelastaa ihmishenkiä ja säilyttää ihmisten toimeentulomahdollisuuksia.

Tämänhetkinen hätätila on jälleen nostanut esiin kysymyksen siitä, minkälaisin kestävin ratkaisuin alueen toistuvia ruokakriisejä voitaisiin ehkäistä. Kuten vuosina 2005 ja 1984 sekä 1970-luvulla kriisissä ei ole kyse pelkästään ruoasta, vaan laajasta köyhyydestä, jonka ansaitsee päästä kaikkein vaikutusvaltaisimpien instituutioiden asialistalle.

Haitin ja muiden humanitääristen kriisien saamasta huomiosta huolimatta maailman pitäisi muistaa Sahelia, missä ruoan hankkiminen ja muiden perustarpeiden täyttäminen on päivittäinen haaste. Laajalle levinneen köyhyyden ja ihmisten haavoittuvuuden yhdistelmä johtaa rauhan ja turvallisuuden heikkenemiseen jo ennestään rauhattomilla alueilla ja hidastaa kehitystä. Laivat täynnä nuoria miehiä ja naisia, jotka vaarantavat henkensä päästäkseen laittomasti Eurooppaan tai liittyäkseen kansainvälisiin rikollisjärjestöihin tai osallistuakseen huumeiden salakuljetukseen lähtevät liikkeelle samasta syystä: tyydyttääkseen kaikkein pohjimmaiset perustarpeensa ja saadakseen ruokaa, vettä, koulutusta ja ollakseen terveitä. Parantuneiden viljelystekniikoiden ja –teknologioiden, erityisten ruoka-aineiden, köyhimpien kotitalouksien tukemisen ja parantuneiden kansallisten kapasiteettien avulla on  jo vuosien ajan on ollut madollista vältellä merkittäviä ruokakriisejä.

Mutta Sahelin alueella tuhojaan tekevältä tragedian torjuminen on riippuvainen laajemmasta tavoitettavuudesta, ennakoitavissa olevasta humanitäärisestä vastauksesta sekä riittävästä rahoituksesta. Jälkimmäisessä on eniten puutteita.

Ms Maria Helena Semedo
Apulaispääjohtaja
Africa Food and Agriculture Organization of the United Nationsin edustaja

Mr. Momodou Lamin Fye
IFRC:n Sahelin-edustaja

Mr. Thomas Yanga
Länsi-Afrikan aluejohtaja
World Food Programme (WFP)

Dr Gianfranco Rotigliano
UNICEF Länsi- ja Keski-Afrikan aluejohtaja

Mr. Herve Ludovic deLys
Länsi- ja Keski-Afrikan aluetoimiston johtaja
Office for the Coordination of Humanitarian Affairs
(OCHA)