6.11.2012 Ihmiskunta on aina laskenut sodan uhreja kuolleiden ja haavoittuneiden sotilaiden ja siviilien sekä tuhoutuneiden kaupunkien ja elinkeinojen muodossa ja näin ollen ympäristö on usein jäänyt sotien unohdetuksi uhriksi. Tästä huolimatta vesikaivoja on saastutettu, viljaa poltettu, metsiä kaadettu, maaperää myrkytetty ja karjaa tapettu sotilaallisen yliotteen saamiseksi.
Tämän lisäksi Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelma (UNEP) on selvittänyt, että viimeisen 60 vuoden aikana vähintään 40 % kaikista maiden sisäisistä konflikteista on liittynyt luonnonvarojen hyväksikäyttöön, oli kyse sitten arvokkaista resursseista, kuten puutavarasta, timanteista, kullasta ja öljystä tai niukoista resursseista, kuten ravinteikkaasta maasta ja puhtaasta vedestä. Tutkimusten mukaan luonnonvaroihin liittyvät konfliktit myös uusiutuvat kaksi kertaa todennäköisemmin kuin muut konfliktit.
Kansainvälisenä päivänä ympäristön hyväksikäytön estämiseksi sodissa ja aseellisissa konflikteissa YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon alleviivasi, että kestävä rauha ja konfliktin jälkeinen kehitys riippuvat ympäristönsuojelusta sekä luonnonvarojen hyvästä hallinnoinnista.
“Vuodesta 1990 lähtien ainakin 18 konfliktia on syttynyt yrityksistä hyväksikäyttää luonnonvaroja, kuten puutavaraa, mineraaleja, öljyä ja kaasua. Jossakin tapauksissa konfliktit johtuvat ympäristötuhoista ja paikallisten asukkaiden marginalisoinnista sekä siitä, että he eivät kykene hyötymään luonnonvaroista taloudellisesti. Useammin konfliktien syynä on kuitenkin ahneus” Ban sanoi viestissään.
Ympäristö on edelleen sotien ”hiljainen uhri”, kuten viimeisen puolen vuosikymmenen sotien vaikutukset valitettavasti osoittavat. Ympäristö tuhoutuu kaikilla asteilla aseiden valmistamisesta ja sotaan varustautumisesta itse taisteluun. Konfliktien seurauksena ympäristö on vahingoittunut joko suoraan pommeista ja muusta tuhosta tai vaihtoehtoisesti ryöstelyn ja ihmisten erilaisten selviytymisstrategioiden vuoksi. Lisäksi instituutioiden rappeutuminen ja tuhoutuminen sekä hallinnon puute voivat vaikuttaa ympäristöön.
Nämä ympäristölliset vaikutukset uhkaavat ihmisten terveyttä, elinkeinoja ja turvallisuutta sekä voivat lisäksi heikentää konfliktien jälkeistä rauhanprosessia.
YK kiinnittää paljon huomiota varmistaakseen, että ympäristö otetaan huomioon osana konfliktien ehkäisyä, rauhanturvaamista sekä rauhanrakennustyötä. Kestävä rauha ei nimittäin ole mahdollista, jos elinkeinon turvaavat luonnonvarat ja ekosysteemit ovat tuhoutuneet.