YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Volker Türk on varoittanut, että Sudanin El Fasherin siviilejä uhkaa välitön vaara laajamittaisista ja vakavista ihmisoikeusloukkauksista. Pohjois-Darfurin alueen pääkaupunki on ollut Rapid Support Forcesin (RSF) piirittämä yli 500 päivän ajan, ja taistelut kaupungin ympärillä kiihtyvät entisestään.
“El Fasher on ajautumassa vielä suuremman katastrofin partaalle, ellei kiireellisiä toimia toteuteta kaupungin aseellisen saarron purkamiseksi ja siviilien suojelemiseksi,” sanoi Volker Türk.
Kymmeniä siviilejä kuollut
19.–29. syyskuuta välisenä aikana ainakin 91 siviiliä sai surmansa tykistökeskityksissä, drooni-iskuissa ja maahyökkäyksissä. Iskut ovat kohdistuneet siviili-infrastruktuuriin, mikä herättää huolta siitä, että tarkoituksena on pakottaa väestöä siirtymään pois — mukaan lukien Abu Shoukin sisäisten pakolaisten leiriltä.
- syyskuuta drooni-isku moskeijaan tappoi vähintään 67 siviiliä, ja viime viikolla kaksi iskua kohdistui Daraja Oulan markkina-alueeseen.
- syyskuuta saatujen luotettavien tietojen mukaan 23 siviiliä menehtyi, kun yhteisökeittiö Abu Shoukin kaupunginosassa joutui tykistökeskityksen kohteeksi.
Türk painotti, että El Fasheriin jääneet siviilit — mukaan lukien iäkkäät, vammaiset ja pitkäaikaissairaat — on suojeltava välittömästi.
Turvallinen kulku on taattava
“Siviilien turvallinen ja vapaaehtoinen poistuminen El Fasherista on varmistettava. Suojelua on oltava koko matkan ajan keskeisillä poistumisreiteillä ja tarkastuspisteissä, joita eri aseelliset ryhmät valvovat,” Türk sanoi ja viittasi jatkuviin raportteihin teloituksista, kidutuksista, sieppauksista ja ryöstelyistä.
YK:n ihmisoikeusvaltuutettu varoitti myös etnisesti motivoitujen väkivaltaisuuksien riskistä, jotka muistuttavat RSF:n huhtikuussa toteuttamaa Zamzamin leirin hyökkäystä, jolloin seksuaaliväkivalta kohdistui erityisesti Zaghawa-naisiin ja -tyttöihin.
Türk vaati humanitaarisen avun “välitöntä ja esteetöntä pääsyä” alueelle, sillä asukkaat kärsivät ruoan, veden ja terveydenhuollon vakavasta puutteesta.
Ketkä taistelevat?
Sudanin sisällissota, joka alkoi huhtikuussa 2023 on pohjimmiltaan kahden entisen liittolaisen välinen valtakamppailu. Toisella puolella on Sudanin asevoimat (SAF), joita johtaa kenraali Abdel Fattah al-Burhan, maan de facto valtionpäämies. Vastassa on RSF, joka on voimakas puolisotilaallinen ryhmä, jota johtaa Mohamed Hamdan Dagalo (tunnetaan myös nimellä Hemedti).
Sudania hallitsi vuosikymmeniä Omar al-Bashir. RSF-joukot juontavat juurensa Janjaweed-militioista, joita Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) on pitänyt keskeisenä väkivallan välineenä Darfurin konfliktissa. ICC antoi pidätysmääräyksiä al-Bashiria ja muita korkeita virkamiehiä vastaan sotarikoksista, rikoksista ihmisyyttä vastaan ja kansanmurhasta.
Vuonna 2019 laajat kansannousut johtivat Bashirin syrjäyttämiseen. Sudanin asevoimat (SAF) ja RSF toimivat aluksi yhdessä, mutta pian kumpikin pyrki hallitsemaan maan poliittista järjestystä. Siviilijohtajat jakoivat vallan hetkellisesti armeijan kanssa, kunnes lokakuussa 2021 kenraali Abdel Fattah al-Burhan ja Mohamed Hamdan Dagalo (Hemedti) toteuttivat vallankaappauksen ja syrjäyttivät siviilit.
RSF:n integroimisesta armeijaan tuli keskeinen kiistakysymys. Kun neuvottelut kariutuivat, molemmat osapuolet keskittivät joukkojaan pääkaupunkiin Khartumiin, ja huhtikuussa 2023 puhkesi täysimittainen sisällissota.
YK:n toiminta Sudanissa
YK ja sen alajärjestöt vastaavat parhaillaan Sudanin mittavaan humanitaariseen kriisiin. Miljoonat ihmiset ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan maan sisällä ja sen ulkopuolelle. Laajamittainen nälkä, nälänhätätilanteet tietyillä alueilla ja infrastruktuurin tuhoutuminen pahentavat tilannetta.
YK:n humanitaarinen apu sisältää muun muassa ruoan, puhtaan veden, terveydenhuollon, suojan ja muiden perustarpeiden toimittamisen konfliktista kärsiville ihmisille. Lisäksi YK dokumentoi ja tuo julki vakavia ihmisoikeusloukkauksia, kuten siviileihin kohdistuvia hyökkäyksiä, väestön pakkosiirtoja sekä seksuaalista ja sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa.
YK:n erityislähettiläät ja edustajat työskentelevät poliittisten ratkaisujen löytämiseksi konfliktiin. YK:n turvallisuusneuvosto on jatkanut pakotteita — mukaan lukien varojen jäädytyksiä, aseiden vientikieltoja ja matkustusrajoituksia — niitä kohtaan, jotka ovat vastuussa väkivallasta ja humanitaarisen avun estämisestä.