Suomen turvallisuusneuvostokampanjan loppukiri

SC

SC

18.10.2012 Jännitys siitä, kenet valitaan Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi kaudelle 2013-2014 saavuttaa tänään huippunsa. Suomen lisäksi Länsi-Euroopan ja muiden maiden ryhmästä (WEOG) ehdokkaina ovat Luxemburg ja Australia.

Ryhmästä valitaan kaksi jäsentä. YK:n yleiskokouksen äänestys alkaa tänään klo 17 Suomen aikaa ja äänestystä voi seurata suorana lähetyksenä YK:n webcastin kautta.

Kulissien takana Suomi, Australia ja Luxemburg käyvät kiivasta kamppailua vakuuttaakseen yleiskokouksen osallistujat siitä, ketä kannattaa äänestää. Ulkoministeri Erkki Tuomioja vierailee parhaillaan New Yorkissa ja puhui eilen turvallisuusneuvoston avoimessa istunnossa. Suomen kampanjointiin ovat osallistuneet myös presidentti Sauli Niinistö sekä aiemmat presidentit Tarja Halonen ja Martti Ahtisaari.

Toinen 18.10. järjestettävistä äänestyksistä koskee Aasian ja Tyynenmeren maiden ryhmää, jossa Bhutan, Etelä-Korea ja Kambodža kamppailevat yhdestä paikasta turvallisuusneuvostoon. Äänestyksen jännitystä laskee jonkin verran se, että Etelä-Koreaa pidetään selvänä suosikkina.

Länsi-Euroopan ja muiden maiden ryhmässä kilpailu on kovempaa, sillä kaikki kolme maata luottavat omaan menestykseensä. Suomi, Australia ja Luxemburg huokuvat optimismia, mutta eivät liiallista luottamusta.

Kampanjoinnin aikana ei ole nähty mitään likaisia temppuja, mutta siisti julkisivu ei tarkoita etteivätkö ehdokkaat käyttäisi hyväkseen intensiivisiä diplomaattisia strategioita. Vastaehdokkaita kyseenalaistetaan hienovaraisesti ja epäsuorasti.

Suomi korostaa olevansa sotilaallisesti liittoutumaton maa, joka on valmis etsimään rakentavia ja tasapuolisia ratkaisuja yhteisiin ongelmiin. Kuulijaa voidaan täten muistuttaa Luxemburgin läheisestä suhteesta Ranskaan tai viitata Australian tiiviiseen yhteistyöhön Yhdysvaltojen kanssa. Australia puolestaan on huolissaan siitä, että turvallisuusneuvostossa olisi liian vahva EU-painotus, jos pysyvien jäsenmaiden Ranskan ja Iso-Britannian rinnalle nousee kolmas EU-maa, kuten Suomi tai Luxemburg. Luxemburg painottaa vahvaa sitoutumistaan kehitysyhteistyöhön; maan käyttää yli yhden prosentin bruttokansantuotteestaan kehitysyhteistyöhön toisin kuin Suomi ja Australia.
 
Kamppailu muuttuu kaikkein brutaaleimmaksi ensimmäisen äänestyskierroksen jälkeen, kun maat alkavat taktikoida eliminoidakseen toiset. Kokemusten mukaan yleiskokouksen jäsenten antavat lupaukset äänestää tiettyä maata heikkenevät ensimmäisen kierroksen jälkeen. Näin ollen Suomi pyrkii saamaan kaksi kolmasosaa äänistä ja tulemaan valituksi heti ensimmäisellä kierroksella, Luxemburg ja Australia puolestaan pyrkivät vaikeuttamaan tätä yritystä.
      
Yleiskokouksen äänestyksessä kaikki on mahdollista ja lopullinen tieto turvallisuusneuvoston uusista vaihtuvista jäsenistä selviää vasta kun kaikki äänet on laskettu.

Seuraa äänestystä suorana lähetyksenä: UN webcast