Suomi hävisi Australialle ja Luxemburgille äänestyksessä Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston vaihtuvista jäsenistä kaudelle 2013-2014. Suomi kampanjoi aktiivisesti ja ulkoministeri Erkki Tuomiojan mukaan ”koko suomalainen yhteiskunta tuki maan ehdokkuutta”. Ulkoministeriön ja muiden tahojen pyrkimykset eivät silti kantaneet aivan maaliviivan yli.
Presidentti Tarja Halonen sanoi aiemmin lokakuussa, että vaikka valtiot kampanjoivat monia vuosia päästäkseen turvallisuusneuvostoon, lopputulosta ei voi ennustaa ennen YK:n yleiskokouksen äänestystä. Ehdokkaat voivat arvioida mitkä äänet ovat varmoja ja mitkä lähes varmoja juuri heille, mutta myös toiset ehdokkaat saattavat laskea ääniä samalla tavalla.
Suomen turvallisuusneuvostokampanja oli menestyksekäs ja maalla oli realistiset mahdollisuudet tulla valituksi. Kaikki poliittiset puolueet sekä presidentti Sauli Niinistö ja aiemmat presidentit Tarja Halonen ja Martti Ahtisaari osallistuivat kampanjaan. Suomella oli myös muiden Pohjoismaiden laaja tuki, mutta tästä huolimatta Australia ja Luxemburg voittivat äänestyksessä selvin luvuin. Vaikkei Suomi tehnytkään kampanjassaan mitään varsinaisia virheitä, sen tulisi ottaa opiksi tästä kokemuksesta ja pyrkiä vastaisuudessa parempiin suorituksiin.
”Suomen turvallisuusneuvostokampanja oli jo sellaisenaankin hieno tilaisuus luoda uusia suhteita ja vahvistaa vanhoja. Esimerkiksi monien alueellisten järjestöjen merkitys on avautunut meille uudella tavalla. Syntyneitä kontakteja kannattaa vaalia”, Suomen YK-suurlähettiläs Jarmo Viinanen sanoi.
Suomen tappioon on vaikea löytää yhtä yksittäistä syytä. Osaselitys voi olla esimerkiksi Australian ja Luxemburgin dynaamisemmat kampanjat, ja Australialla oli lisäksi kymmenen kertaa suuremmat taloudelliset resurssit kuin Suomella. Ehdokkuutensa aikana Suomi sulki useita ulkomaan edustustoja, kuten esimerkiksi Pakistanin suurlähetystön, ja lisäksi lopetti kehitysavun myöntämisen Nicaragualle. Näillä seikoilla kuten myös Suomen suhtautumisella Etelä-Euroopan maihin eurokriisiin aikana on saattanut olla vaikutus äänestystulokseen.
Jäsenyys YK:n turvallisuusneuvostossa olisi antanut Suomelle mahdollisuuden ottaa lisää kansainvälistä vastuuta ja vahvistaa maan poliittista asiantuntijuutta. Äänestystuloksesta huolimatta YK tulee jatkossakin olemaan Suomen kansainvälisen yhteistyön keskeinen instrumentti. Seuraava mahdollisuus pyrkiä turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi tulee olemaan vasta 20 vuoden kuluttua ja tätä odottaessa Suomi tulee jatkamaan aktiivista vaikuttamista YK:ssa muilla tavoilla.