25.4.2014 – Vuosittain kuumetauti malariaan sairastuu 216 miljoonaa ihmistä ja WHO:n mukaan siihen kuolee yli miljoona ihmistä vuodessa. Sairastuneista yli 90 prosenttia on juuri Afrikassa. Afrikka ja eteläinen Aasia, varsinkin Intia, ovatkin ainoita alueita, joissa kotoperäinen malaria on yhä valtava yhteiskunnallinen ongelma. Näillä alueilla malaria tappaa puolesta miljoonasta miljoonaan ihmistä vuosittain, ja suurin osa uhreista on alle viisivuotiaita lapsia. Malaria tappaa edellen yhden lapsen minuutissa. Se tarkoittaa 60 lasta tunnissa, 1440 päivässä ja 10 080 yhdessä viikossa.
Vuonna 2007 Maailman terveysjärjestön yleiskokous WHA julisti, että osana malarianvastaista taistelua tullaan aina joka huhtikuun 25:tenä päivänä viettämään Maailman malariapäivää. Tämän päivän tarkoituksena on muistuttaa kansainvälistä yhteisöä vuosittain maailmanlaajuisesta yhteistyöstä malarian kitkemiseksi. Maailman malariapäivän teemana vuoteen 2015 asti on ”Sijoita tulevaisuuteen: päihitä malaria”.
Suomessa malaria oli tavallinen tauti erityisesti 1700-luvulla ja viimeinen suuri epidemia oli Helsingissä vuonna 1902. Pohjois-Euroopassa kotoperäistä malariaa tavattiin vielä 1900-luvun puolivälissä. Sen jälkeen malaria on lähes kokonaan hävitetty Euroopasta: sitä esiintyy vain satunnaisesti maanosan aivan kaakkoisimmissa osissa.
Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksen, luonnontieteellisen keskusmuseon ja kanadalaisen Guelphin yliopiston tutkijoiden vuonna 2013 julkaiseman tutkimuksen mukaan malariaa esiintyy yhä 106 maassa. Tutkimus osoitti myös, että perhekoolla on ratkaiseva vaikutus malarian häviämiseen; tutkimuksen tilastollisen analyysin perusteella malaria häviää perhekoon pienentyessä alle neljään henkeen taloutta kohti. Uudet tulokset osoittavat siis, että ne toimenpiteet, jotka vaikuttavat perhekoon pienentymiseen vaikuttavat myös malarian hävittämiseen.
Trooppiset alueet ovat luonnollisesti suotuisampia malariahyttysille. Tiedämme kuitenkin, että malaria voidaan hävittää myös trooppisilta alueilta. Kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka sisältää tutkimusta, levittäjien kitkentää ja kehittyneempiä hoitomuotoja on esimerkiksi arvioiden mukaan estänyt 274 miljoonaa malariatapausta ja säästänyt 1,1 miljoonaa ihmishenkeä vuosien 2001 ja 2010 välillä. Tällä hetkellä neljä viidestä malariakuolemasta tapahtuu vain 14 maassa – keskittymällä näihin alueisiin voidaan säästää huomattava määrä ihmishenkiä ja estää tehokkaasti malarian haittoja.
Ilmastonmuutos ja maapallon keskilämpötilan nousu voivat tulevaisuudessa muuttaa radikaalisti malarian levinenisyyttä maailmalla. Sitran vuonna 2013 julkaiseman selvityksen ”Miten Suomi selviää yli neljä astetta lämpimämmässä maailmassa” mukaan ilmastonmuutoksen myötä hyönteisten ja muiden eläinvälitteisten tautien levinneisyys muuttuu ja aiheuttaa uusia ongelmia eri puolilla maailmaa tulevaisuudessa. Selvityksen mukaan uusien moskiittolajien myötä osassa Afrikkaa malaria voi tulla olemaan jopa puolta yleisempää kuin vuosisadan alussa. Tällä hetkellä malariaan kuolee Afrikassa 2 000 ihmistä päivittäin.
Malaria on hivin ja tuberkuloosin rinnalla maailman pahimpia tartuntatauteja. Tämän päivän verkostoituneessa maailmassa yhtäkään maata ei voi jättää yksin, eikä yksikään maa voi olla välinpitämätön. Malaria on estettävissä ja hoidettavissa kaikkialla – tarvitaan vain oikeat keinot, ja ennen kaikkea, poliittista tahtoa.