Joulukuu 2014 – Tanska pyrkii ensimmäisenä maana maailmassa kokonaan riippumattomaksi fossiilisista polttoaineista vuoteen 2050 mennessä. Maa saattaa voida luopua hiilenkäytöstä jo vuonna 2025.
Tanskan pyrkimykset luopua fossiilisista polttoaineista kulkee käsi kädessä YK:n ilmastopaneeli IPCC:n uusimman raportin kanssa, jonka mukaan tarvitaan radikaaleja toimenpiteitä estämään maailman lämpötilan nousun yli 2 asteella.
“Tiede on puhunut jälleen ja selvästi tämän uusimman raportin kautta. Aika ei ole puolellamme, päättäjien täyty toimia”, julisti YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon raportin julkaisun jälkeen.
Vaikka syyt ovat osittain epäitsekkäät, myös energiavarmuus on keskeinen osa Tanskan pyrkimyksiä siirtyä kestävämpiin energianlähteisiin.
Tanska oli vuosikymmeniä täysin riippuvainen tuontiöljystä, ja kärsittyään 70-luvun öljykriiseistä, maa päätti uudistaa energiapolitiikkaa radikaalisti. 80-luvulta alkaen Tanska on kasvanut johtavaksi kestävän teknologian ja ratkaisuiden kehittäjäksi.
Samalla Tanskan talous on kasvanut lähes 80 prosenttia lisäämättä bruttoenergiankulutusta, tehden maasta kiinnostava esimerkin siitä, miten taloudellinen kasvu ja vihreämpi talous eivät ole toisiaan poissulkevia.
Kehitettyihin kestäviin ratkaisuihin kuuluvat tuuli- ja aurinkoenergia, energiatehokkaammat rakennukset ja vähän energiaa kuluttavat valaisimet sekä vihreään ilmastoon sopeutetut ratkaisut rannikkojen suojelemiseksi paremmin ja sadeveden käsittelemiseksi.
Tällä hetkellä yli 40 prosenttia Tanskan energiasta tulee uusiutuvista lähteistä, ja luvun uskotaan nousevan 50 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.
Tanskan pyrkimys uusiutuvien energianlähteiden käyttöön kuitenkin lisää sähkökatkojen todennäköisyyttä tulevaisuudessa. Tänä kesänä Tanska ei kyennyt tuottamaan kaikkea tarvitsemaansa energiaa, ja joutuu tuomaan paljon Ruotsin ja Norjan tuottamaa ydin- ja vesivoimaa. Ruotsin hallitus on kuitenkin suunnitellut ydinvoimaloiden alasajoa, ja Norjan vesivoiman kysyntä on kasvussa. Esimerkiksi energiansiirtoverkkoa Isoon-Britanniaan ollaan suunnittelemassa.
”Olemme erittäin huolissamme tilanteesta. Ellemme tee asialle jotain, meitä uhkaavat tulevaisuudessa yhä suuremmat sähkökatkojen riskit”, sanoo Tanskan Energian pääjohtaja Anders Stouge.
Toinen mahdollinen ongelma on tuuli- ja aurinkoenergian aiheuttamat sähkön hinnan vaihtelut, joiden seurauksena perinteisistä kaasulla tai hiilellä pyöritettävistä voimaloista tulee vähemmän tuottavia. Näitä voimaloita kuitenkin tarvitaan siirtymäaikana fossiilittomaan yhteiskuntaan, etenkin jaksoina, jolloin auringonpaiste tai tuuli on heikompaa.
“Ongelmana, jos sitä siksi voi kutsua, on että tuotanto uusiutuvilla energianlähteillä, kuten tuulella ja auringolla, ei maksa mitään voimaloiden rakentamisen jälkeen. Ajan mittaan tästä voi olla valtavaa etua. Mutta mitä enemmän energiaa tuotetaan uusiutuvilla lähteillä, sitä enemmän sähkönhinta laskee”, selittää Justin Gill New York Timesissa hiljattain julkaistussa artikkelissa.
Myös muissa pohjoismaissa kuin Tanskassa ollaan panostettu vihreiden ratkaisuiden ja uusiutuvan energian käyttöönottamiseen. Uusimmassa, 4.10 julkaistussa, Global Green Economy Indexissä kaikki pohjoismaat sijoittavat 20:n kärkeen (Tanska 2., Ruotsi 3., Norja 4., Suomi 9. ja Islanti 19.).
Maailma katsoo pohjoismaihin etsiessään vihreitä ratkaisuja. Olemme uraauurtava alue ilmastosta ja ympäristöstä keskusteltaessa, ja meidän täytyy tehdä yhteistyötä tämän aseman parantamiseksi”, sanoi Helle Thorning-Schmidt Pohjoismaiden neuvoston tapaamisessa lokakuun lopulla.