A-Ö Verkkosivun hakemisto

Tietoa LDC-IV -kokouksesta

Mikä LDC-IV -kokous on?

Vuonna 2008 YK:n yleiskokous päätti kutsua kokoon neljännen YK-kokouksen, joka käsittelee vähiten kehittyneitä maita (LDC-IV). Kokouksessa arvioidaan Brysselin toimintasuunnitelman tuloksia ja ehdotetaan uusia toimia vähiten kehittyneiden maiden vielä voimassa olevia ja uusia kehityshaasteita. Näiden haasteiden joukossa ovat muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutukset ja ruoka-, energia- ja talouskriisi.

 

Missä ja milloin LDC-IV -kokous järjestetään?

Kokous järjestetään Istanbulissa, Turkissa, 9-13. toukokuuta.

 

Mitkä ovat LDC-IV -kokouksen päämäärät?

YK:n yleiskokouksen päätöslauselmien ja YK:n pääsihteerin ohjeistuksen perusteella LDC-IV -kokouksen päämäärät ovat:

– Arvioida vähiten kehittyneiden maiden ja näiden kumppaneiden Brysselissä vuonna 2001 hyväksytyn toimintasuunnitelman toimeenpano.

– Jakaa parhaita käytäntöjä ja kokemuksia, tunnistaa kohdattuja esteitä ja vaikeuttavia asioita, sekä toimia millä näiden ylitse voi päästä.

– Tunnistaa uusia haasteita ja mahdollisuuksia vähiten kehittyneille maille ja ne toimet, joita tarvitaan kansallisella ja kansainvälisellä tasolla niihin vastaamiseksi.

– Varmistaa globaali sitoutuminen vähiten kehittyneiden maiden tarpeiden kohtaamiseen YK:n konferensseissa ja kokouksissa.

– Mobilisoida lisää kansainvälistä tukea ja toimia vähiten kehittyneiden maiden kehitykseen, ja tähän liittyen:

– Laatia ja hyväksyä uudistettu kumppanuus vähiten kehittyneiden maiden ja näiden kumppaneiden välillä.

 

Miten LDC-IV -kokousta valmistellaan?

Valmisteluja tehdään kansallisella, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla.

Kansallinen valmistelu antaa 48 vähiten kehittyneelle maalle mahdollisuuden arvioida Brysselin toimintasuunnitelman tuloksia maatasolla ja antaa suosituksia lisätoimille kunkin maan kansallisten prioriteettien mukaan

Alueellisen valmistelun avulla vähiten kehittyneet maat jakavat kokemuksia, keskustelevat yhteisistä haasteista ja mahdollisuuksista sekä tunnistavat alueellisia mekanismeja, kuten alueellisia instituutioita, joiden avulla näihin voi vastata.

Alueellisten valmistelujen tuloksia käytetään globaalissa valmistelussa. Kaksi hallitustenvälistä valmistelukomiteatapaamista pidettiin vuonna 2011 yhteisymmärryksen luomiseksi ennen varsinaista kokousta.

Temaattiset arvioinnit globaalilla tasolla antavat YK-järjestöille ja muille kansainvälisille järjestöille mahdollisuuden jakaa asiantuntemusta omilla aloillaan.

 

Mitkä ovat LDC-IV -kokouksen pääkomponentit?

– Hallitustenväliset keskustelut, joihin osallistuvat vähiten kehittyneiden maiden ja näiden kehityspartnereiden hallitusten edustajia

– Parlamentaarinen taso, johon kuuluvat vähiten kehittyneiden maiden ja näiden kehityspartnereiden lainsäätäviä tahoja. Tämä järjestetään yhdessä IPU:n, parlamenttien välisen yhteistyöelimen kanssa.

– Kansainvälisten järjestöjen taso, jossa YK-järjestelmä ja muut kansainväliset järjestöt järjestävät temaattisia aktiviteetteja

– Kansalaisyhteiskuntataso, jossa kansalaisyhteiskunnan edustajat, kuten kansalaisjärjestöt, akateemikot, media ja säätiöt järjestävät aktiviteetteja yhdessä YK:n kanssa

– Yksityissektoritaso, jossa yksityissektorin toimijat järjestävät aktiviteetteja yhdessä YK:n kanssa

Eri komponentit eivät sulje toisiaan pois. Niiden välillä on yhteistoimintaa, johon kaikki osalliset voivat osallistua.

 

Kuka voi osallistua LDC-IV -kokoukseen?

Kokous ja sen valmistelevat prosessit ovat avoimia ja läpinäkyviä, jotta dialogia kaikkien osallisten välillä, hallitusten, kansalaisyhteiskunnan, yksityissektorin, yritysliitosten, filantrooppisten ja voittoa tavoittelemattomien järjestöjen, akateemikkojen ja median välillä kannustettaisiin.