Tietoa LDC-maista

Mitä LDC:t ovat?

YK tunnistaa vähiten kehittyneet maat kansainvälisen yhteisön ”köyhimmäksi ja heikoimmaksi” osaksi. Käsite otettiin käyttöön vuonna 1971. Äärimmäinen köyhyys, maiden talouksien rakenteelliset heikkoudet ja kasvukapasiteetin puute, usein yhdistettynä rakenteellisiin esteisiin, vahingoittaa näiden maiden mahdollisuutta parantaa kansalaistensa elämänlaatua. Vähiten kehittyneille maille on luonteenomaista myös niiden suuri herkkyys ulkoisille taloudellisille järkytyksille, luonnonkatastrofeille, ihmisistä aiheutuville katastrofeille ja tarttuville taudeille.

 

Miten monta LDC-maata on?

Tällä hetkellä vähiten kehittyneiden maiden listaan kuuluu 48 maata: 33 Afrikassa, 14 Aasiassa ja Tyynellämerellä ja yksi Latinalaisessa Amerikassa. Kap Verde pääsi pois listalta vuoden 2007 lopussa ja Malediivit 1. tammikuuta 2011.

 

Mitkä maat ovat LDC-maita?

Afrikka: 33 maata

Angola, Benin, Burkina Faso, Burundi, Djibouti, Eritrea, Etiopia, Gambia, Guinea, Guinea-Bissau, Keski-Afrikan tasavalta, Komorit, Kongon demokraattinen tasavalta, Lesotho, Liberia, Madagaskar, Malawi, Mali, Mauritania, Mosambik, Niger, Päiväntasaajan Guinea, Ruanda, Sao Tome ja Principe, Senegal, Sierra Leone, Somalia, Sudan, Togo, Tansania, Tshad, Uganda, ja Sambia.

Aasia ja Tyynimeri: 14 maata

Afganistan, Bangladesh, Bhutan, Itä-Timor, Jemen, Kambodža, Kiribati, Laos, Myanmar, Nepal, Salomonsaaret, Samoa, Tuvalu ja Vanuatu.

Latinalainen Amerikka ja Karibianmeri: 1 maa

Haiti

 

Mikä tekee maasta LDC-maan?

YK:n kehityspolitiikkaa käsittelevä komitea (Committee for Development Policy) käyttää seuraavia kriteerejä vähiten kehittyneiden maiden tunnistamiseen:

1)     Matala tulotaso. Arvioinnissa käytetään bruttokansantuotteen kolmivuotista keskiarvoa henkeä kohti. Jos se on alle 745 dollaria vuodessa, maa otetaan osaksi vähiten kehittyneiden maiden ryhmää. Maa pääsee lähtemään ryhmästä kun keskiarvo ylittää 900 dollaria.

2)     Inhimillisen kehityksen taso. Inhimillisen kehityksen taso mitataan ravinnon, alle viisivuotiaiden lasten kuolleisuuden, toisen asteen koulunkäynnin ja aikuisten lukutaidon avulla.

3)     Talouden haavoittuvuus. Talouden haavoittuvuutta mitatessa otetaan huomioon väestön määrä, eristyneisyys, vientituotteiden monimuotoisuus, maa-, metsä ja kalatalouden osuus kansantuotteesta, maataloustuotannon epävakaus, tuotteiden ja palveluiden viennin epävakaus sekä luonnonkatastrofeista johtuva kodittomuus.

 

Pitääkö maan täyttää kaikki yllä mainitut kriteerit, jotta se lisättäisiin LDC-maiden listaan?

Kyllä, maan pitää täyttää kaikki kolme kriteeriä. Tämän lisäksi sen väestöluku ei saa ylittää 75 miljoona. Vähiten kehittyneeksi maaksi harkittavana olevan maan pitää antaa suostumuksensa ennen kuin talous- ja sosiaalineuvosto hyväksyy sen uuden aseman.

 

Mitkä maat ovat poistuneet LDC-listalta?

Kategorian perustettiin vuonna 1971 ja sen jälkeen vain kolme maata on poistunut listalta: Botswana vuonna 1994, Kap Verde vuonna 2007, ja Malediivit 1. tammikuuta 2011. Samoa poistuu näillä näkymin vähiten kehittyneiden maiden listalta vuonna 2014.

 

Mitä vaaditaan LDC-listalta poistumiseksi?

Maa pääsee pois LDC-kategoriasta kun se saavuttaa kynnystason ainakin kahdessa niistä kolmesta kriteeristä, jotka esitettiin yllä, tai kun bruttokansantuotteen keskiarvo henkeä kohti on kaksinkertainen kynnystasoon verrattuna. Tulotason kestävyydellä täytyy olla suuri todennäköisyys.

 

Mitä hyötyjä LDC:t saavat?

Kansainväliset tukitoimet, jotka yhdistetään LDC-asemaan, liittyvät erityiskohteluun kansainvälisessä kaupassa, kehitysrahoitukseen (myös virallinen kehitysapu), velkahelpotuksiin, tekniseen avustukseen ja muihin tukimuotoihin. Vähiten kehittyneet maat, jotka ovat Maailman kauppajärjestön jäseniä, saavat myös erityistä kohtelua järjestöön liittyvissä velvoitteissa.

 

Mikä on Brysselin toimintasuunnitelma vähiten kehittyneille maille?

Brysselin toimintasuunnitelma hyväksyttiin kolmannessa YK:n konferenssissa vähiten kehittyneistä maista Brysselissä toukokuussa 2001. Se ehdottaa laaja-alaisia toimia vähiten kehittyneiden maiden ja näiden kehityspartnereiden toteutettavaksi, jotta vähiten kehittyneiden maiden kehitys olisi kestävää. 10-vuotisen ohjelman päämäärä on vähentää äärimmäistä köyhyyttä ja nälkää huomattavasti seitsemään eri aiheeseen liittyvillä toimenpiteillä.

 

Mitkä ovat Brysselin toimintasuunnitelman seitsemän painopistettä?

1)      Ihmiskeskeisten politiikkojen tukeminen

2)      Hyvä hallinto kansallisella ja kansainvälisellä tasolla

3)      Ihmisvoimavarojen ja instituutioiden kapasiteetin vahvistaminen

4)      Tuotantokapasiteetin rakentaminen niin, että globalisaatio toimisi myös vähiten kehittyneissä maissa

5)      Kaupan roolin lisääminen kehityksessä

6)      Haavoittuvuuden vähentäminen ja ympäristönsuojelu

7)      Taloudellisten resurssien mobilisointi

 

Mitkä ovat vähiten kehittyneiden maiden kohtaamat suurimmat haasteet?

Köyhyyden korkea taso: Yli puolet vähiten kehittyneiden maiden 800 miljoonasta asukkaasta elää alle dollarilla päivässä. 1 nainen 16:sta kuolee synnyttäessään. Vastaava luku Pohjois-Amerikassa on 1 nainen 3500:sta.

Ruokaturvattomuus: Yli 300 miljoonalla afrikkalaisella ei ole ruokaturvaa. 48:stä vähiten kehittyneestä maasta 33 sijaitsee Afrikassa.

Taloudellinen haavoittuvuus: Vähiten kehittyneet maat ovat erittäin riippuvaisia ulkoisista rahoituksen lähteistä, eli virallisesta kehitysavusta, työntekijöiden kotiin lähettämästä rahasta ja ulkomaisista suorista investoinneista. Tämä tekee maista erityisen haavoittuvia ulkoisille järkytyksille, kuten globaalille taloudelliselle kriisille, jolla oli suuri vaikutus näiden maiden talouksiin.

Ympäristön haavoittuvuus: Vähiten kehittyneet maat edistävät ympäristönmuutosta vähiten, mutta kuuluvat kuitenkin siihen maaryhmään, joka kärsii siitä eniten. Huonolaatuiset talot, liiallinen riippuvuus luonnonresursseista ja muuntumiskyvyn puute asettaa vähiten kehittyneiden maiden asukkaat suurempaan vaaravyöhykkeeseen ilmastonmuutoksen seurauksena. Monet vähiten kehittyneistä maista ovat myös pieniä saaria, joiden olemassaoloa nouseva merenpinta uhkaa.

 

Mitä tapahtuu nyt, kun Brysselin toimintasuunnitelman ajanjakso on päättynyt?

Brysselin toimintasuunnitelman päättyi vuonna 2010. Toimintasuunnitelman seuraajasta yritetään päästä sopuun tänä vuonna YK:n kokouksessa, joka käsittelee vähiten kehittyneitä maita. Kokouksessa arvioidaan aiemman toimintasuunnitelman tuloksia ja pohditaan muun muassa ruokaturvallisuutta, turvallista työtä ja puhtaiden energiamuotojen kehittämistä.