Kotoaan pakenemaan joutuneiden ihmisten lukumäärä on jatkanut kasvuaan joka vuosi viimeisen vuosikymmenen ajan. Nyt se on saavuttanut ennätyslukemat tilastoidun historian aikana. Kehityssuunta on mahdollista muuttaa vain uusin, yhteisin rauhanprosessin keinoin, YK:n pakolaisjärjestö UNHCR toteaa.
Vuoden 2021 lopussa sotaa, väkivaltaa, vainoa ja ihmisoikeusrikkomuksia pakenemaan joutuneiden ihmisten määrä oli 89,3 miljoonaa henkeä, mikä tarkoittaa 8 prosentin nousua edellisvuodesta ja luvun kaksinkertaistumista 10 vuodessa, UNHCR:n vuotuinen Global Trends ‑raportti osoittaa.
Tämän vuoden puolella Venäjän Ukrainaan kohdistamat sotatoimet ovat lisäksi aiheuttaneet yhden nopeimmista ja suurimmista pakolaiskriiseistä sitten toisen maailmansodan. Tämän kriisin sekä esimerkiksi Afrikan ja Afganistanin tilanteiden seurauksena pakkosiirtolaisten määrä on ylittänyt 100 miljoonan hengen rajan.
”Määrä on kasvanut joka vuosi viimeisen kymmenen vuoden ajan”, kertoo Filippo Grandi, YK:n pakolaisvaltuutettu. Kansainvälisen yhteisön on yhdistettävä voimansa ja toimittava tämän inhimillisen tragedian pysäyttämiseksi, konfliktien ratkaisemiseksi ja kestävien ratkaisujen löytämiseksi, muuten karmaisevaa kehityssuuntaa ei saada pysäytettyä.”
Viime vuonna kärjistyneiden ja uutena puhjenneiden konfliktien määrä oli huomattava: Maailmanpankin tietojen mukaan 23 maassa, joiden väestömäärä oli yhteensä noin 850 miljoonaa, oli käynnissä keskivaikea tai vaikea konflikti. Samanaikaisesti ihmisten elämää vaikeuttavat myös elintarvikepula, inflaatio ja ilmastokriisi, joten humanitaarinen apu on kovilla, varsinkin rahoitustilanteen näyttäessä varsin heikolta.
Vuonna 2021 pakolaisten määrä kohosi 27,1 miljoonaan. Tulijoiden määrä nousi muun muassa Ugandassa, Tšadissa ja Sudanissa. Suurin osa pakolaisista päätyi jälleen naapurimaihin, joiden omat resurssit ovat jo valmiiksi heikot. Turvapaikanhakijoiden määrä nousi 11 prosentilla 4,6 miljoonaan.
Viime vuosi oli 15. peräkkäinen ennätysvuosi myös maansisäisten pakolaisten määrässä luvun kohotessa 53,2 miljoonaan. Nousun takana oli lisääntyneet konfliktit tai väkivaltaisuudet tietyillä alueilla, esimerkiksi Myanmarissa. Etiopian Tigrayn ja muiden alueiden kriisi on ajanut miljoonia ihmisiä pakenemaan maan sisällä. Kapinallisten väkivaltaisuudet Sahelin alueella ovat aiheuttaneet uutta maansisäistä pakolaisuutta erityisesti Burkina Fasossa ja Tšadissa.
Pakkosiirtolaisuus kasvaa edelleen laajemmin ja nopeammin kuin pakkosiirtolaisille löydetyt ratkaisut. Ratkaisuja ovat muun muassa paluumuutto, uudelleensijoittaminen tai kotoutumisen edistäminen. Toisaalta Global Trends ‑raportissa näkyi myös toivon kipinöitä. Vuonna 2021 pakolaisten ja maansisäisten pakolaisten paluumuutto ovat palanneet koronapandemiaa edeltäneisiin lukuihin. Vapaaehtoisessa paluumuutossa nähtiin peräti 71 prosentin kasvu, vaikka luvut jäivät edelleen vaatimattomiksi.
”Vaikka joudumme todistamaan uusia, ikäviä pakolaisuuteen johtavia tilanteita ja vanhat konfliktit puhkeavat uudelleen tai niihin ei ole löydettykään ratkaisua, meillä on kuitenkin myös esimerkkejä maista ja yhteisöistä,
jotka tekevät yhteistyötä löytääkseen ratkaisuja pakkosiirtolaisuuteen”, Grandi lisäsi: ”Esimerkiksi voi nostaa alueellisen yhteistyön norsunluurannikkolaisten paluumuuton edistämiseksi. Näitä tärkeitä toimia
pitäisi pystyä soveltamaan myös muualla tai skaalaamaan laajempaan käyttöön.”
Vaikka kansalaisuudettomien määrässä tapahtui pientä nousua vuonna 2021, noin 81 200 henkeä onnistui saamaan tai vahvistamaan kansalaisuutensa. Tämä oli suurin yksittäisten ratkaisujen määrä kansalaisuudettomille UNHCR:n IBelong ‑kampanjan lanseerauksen jälkeen vuonna 2014.