11.4.2013 – Hollanti ja neljä Pohjoismaata, Suomi, Islanti, Norja ja Ruotsi, muodostavat UNICEFin lasten hyvinvointia käsittelevän tutkimuksen kärkiviisikon. Raportissa verrataan viittä hyvinvointitekijää 29:ssa Euroopan ja Pohjois-Amerikan maassa. Viides Pohjoismaa, Tanska, sijoittuu selkeästi paremmalle puoliskolle ollen yhdestoista.
Tutkimuksen tärkeimpiä havaintoja on se, että lasten hyvinvointi on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun. Kaikissa tutkimuksessa mukana olleissa maissa lapsikuolleisuus ja lapsien määrä matalan tulotason perheissä väheni, kun taas jatkokoulutukseen osallistuminen lisääntyi. Useat Itä-Euroopan maat ovat siten kuroneet kiinni läntisiä naapureitaan.
Mielenkiintoista on, että tutkimuksen tulos ei osoita vahvaa yhteyttä bruttokansantuotteen ja lasten hyvinvoinnin välillä. Esimerkiksi Tšekki, Portugali ja Slovenia sijoittuvat kaikki korkeammalle kuin Itävalta, Kanada ja Yhdysvallat.
”Lasten hyvinvointia ei määrittele maan taloudellinen tilanne, vaan se miten lapset otetaan huomioon poliittisessa päätöksenteossa”, sanoo Suomen UNICEFin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki.
Tutkimus ottaa myös kantaa talouskriisin vaikutuksesta lapsiin. Leikkausten ja säästöjen seuraukset tullaan näkemään lähitulevaisuudessa, jos lasten oikeuksia ei turvata. Erityishuomiota pitäisi kiinnittää kaikkein haavoittuvaisimpiin perheisiin ja lapsiin, sillä ne kärsivät yleensä eniten huonosta taloustilanteesta.
“Riippumatta siitä elämmekö laman keskellä vai kukoistaako talous, UNICEF kannustaa hallituksia ja yhteiskunnallisia toimijoita asettamaan lapset ja nuoret päätöksenteon keskiöön”, sanoi UNICEFin tutkimuskeskuksen johtaja Gordon Alexander.
”Jokaista uutta säännöstä tai poliittista päätöstä tehtäessä tulee hallitusten punnita sen vaikutukset lapsiin, lapsiperheisiin, teini-ikäisiin ja nuoriin aikuisiin. Näillä ryhmillä ei ole ääntä politiikassa tai kuuntelemme sitä liian harvoin.”