Vesi on elämä Ban Ki-moon

Maaliskuun 22. päivänä YK:n huomio kiinnittyy maailman vesipäivään. Me emme odota ihmisten pysähtyvän ja hiljentyvän minuutin ajaksi tuona päivänä, mutta ehkä niin pitäisi tehdä. Voisimme toimia näin muun muassa siksi, että joka kahdeskymmenes sekunti yksi lapsi kuolee huonon vesihygienian seuraksena. Tämä tarkoittaa sitä, että 1,5 miljoonaa nuorta ihmistä kuolee ennenaikaisesti, vaikka me voisimme välttää nämä kuolemat.

Maailman ihmisistä 2,5 miljardia kärsii kehnoista hygieniaoloista. Koska vedellä on niin merkityksellinen osa niin monella alueella missä YK toimii, tulisi meidän auttaa näistä ongelmista kärsivillä alueilla asuvia ihmisiä. Auttamalla ympäristönsuojeluasiossa, köyhyyden vähentämistä tukemalla ja kehityksen edistämisen kautta voisimme vähentää kuolonuhrien määrää.

Tarvitsemme vettä säilyäksemme hengissä. Toisin kuin öljylle, vedelle ei ole olemassa korviketta. Makean veden varannot ovat vähäiset ja väestönkasvu ja ilmastonmuutos pahentavat tilannetta. Kun maailman talous kasvaa ja sen myötä myös jano.

Ongelmat jotka syntyvät elintärkeiden raaka-aineiden puutteesta ovat alttiita leviämään yli rajojen. International Alert-järjestö on listannut 46 maata, joissa ilmastonmuutoksen tuomat muutokset ja vedestä aiheutuvat kiistat ovat alttiita puhkeamaan väkivaltaisina konflikteina. Arviolta 2,7 miljardia ihmistä asuu näissä maissa ja lisäksi 1,2 miljardia ihmistä asuu niissä 56 maassa, joissa riski ajautua poliittiseen epävakauteen on International Alertin mukaan korkea. Yli puolet maailman väestöstä elää tällaisilla alueilla.

Vesikysymys ei koske ainoastaan rikkaita tai köyhiä ja etelää tai pohjoista vaan ongelmia ilmenee kaikkialla. Kiina juoksuttaa miljoonia litroja vettä kuivuuden vaivaamille alueille Pekingissä, mutta vesiongelma tulee jatkumaan siitä huolimatta vielä vuosikausia. Yhdysvalloissa Colorado-joki virtaa harvoin mereen asti. Vesipula koskettaa kolmatta osaa Yhdysvaltain ja viidesosaa Espanjan pinta-alasta kärsii veden puuttumisesta.

Tsad-järvi Keski-Afrikassa on 30 miljoonan ihmisen vesilähde, mutta kuivuus, ylikäyttö ja huolimaton hoito ovat johtaneet siihen, että järven koko on pienentynyt kymmeneksen sen alkuperäisestä koosta. Vieraillessani syksyllä Brasiliassa jouduin perumaan matkan Amazon-joen sivujoelle, sillä joki oli kuivunut. 

Viime vuosien aikana olen tuonut ilmastonmuutoskysymyksen esille kerta toisensa jälkeen. Tuloksia  voimme nähdä Balin ilmastokonferenssin päätösraportissa.  Raportin mukaan neuvottelut johtavat tavoitteeseen luoda kansainvälinen sopimus kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittamiseen, kun Kioton sopimus umpeutuu vuonna 2012. Tänä vuonna aion yrittää kääntää yleisen huomion YK:n vuosituhat tavoitteisiin.

Tänä vuonna tulen työskentelmään saadakseni vuosituhattavoitteet korkealle kansainvälisellä agendalla. Yksi tavoitteista on saada vailla puhdasta vettä elävien ihmisten määrä puolitettua ennen vuotta 2015. Tämä on erittäin tärkeää, sillä tarkasteltaessa terveyden ja kehityksen asettamia haasteita köyhimmissä maissa huomataan, että taudit kuten malaria ja tuberkuloosi, sekä kohonneet ruoan hinnat ja ympäristön tuhoaminen liittyy lähes aina veteen liittyviin ongelmiin.

Syyskuussa tulen kutsumaan maailman johtajat ympäri maailmaa, erityisesti Afrikasta, New Yorkissa järjestettävään kokoukseen keskustelemaan kuinka saavutamme vuosituhattavoitteet. Tällä välin meidän on aloitettava miettimään kuinka me voimme käyttää vettä tehokkaasti ja jaamme veden oikeudenmukaisesti. Tämä ei tarkoita ainoastaan kumppanuuden rakentamista hallitusten välillä vaan mukaan on otettava eri maiden kansalaisyhteiskunnan toimijat ja yritysmaailma, jotka on saatava toimimaan yhdessä.

Olemme vasta hiljattain heränneet olemassa oleviin rohkaiseviin merkkeihin, erityisesti yksityisellä sektorilla. Yritysten on pitkään katsottu olevan syyllisiä, kun teollisuus on päästöillään saastuttanut ilmaa ja vesistöjä. Mutta nyt tilanne on muuttumassa ja elinkeinoelämä on mukana tekemässä töitä ongelman ratkaisemiseksi.

Aiemmin tässä kuussa YK:n Global Compactin jäsenet kokoontuivat New Yorkissa keskustelemaan  maailman vesiongelmasta maailman suurimmassa vapaaehtoisten verkostossa, johon kuuluvat yrityksiä, instituutioita ja organisaatiota. Mukana olleiden yritysten yhteisarvo yhteenlaskettuna on noin puoli biljoonaa yhdysvaltain dollaria ja työntekijöitä noin 200  maassa. 

Jokainen matka koostuu pienistä askelista ja useimmat näistä pienistä askelista tuodaan esille konferenssissa. Eräs merkittävä tekstiilialan yritys kertoi yhteistyöstään paikallisen hallituksen ja paikallisten maanviljelijöiden kanssa, tarkoituksena suojella tulva-aluetta, jossa viljellään puuvillaa. Eräs farkkujen valmistaja suunnittelee muuttavansa pesuohjeitansa sellaisiksi, että heidän farkkuja suositellaan pestävän kylmässä vedessä, jotta pystyttäisiin säästämään vettä. 

Nämä esimerkit ovat pisaroita meressä, mutta minä näen ne pisarat muutoksen merenä.

Kirjoittaja on Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri