Norja on tähdentänyt, että ilmastonmuutos on sen esityslistan kärjessä, kun maa pyrkii vaihtuvaksi jäseneksi YK:n turvallisuusneuvostoon vuosiksi 2021-2022. Ilmastonmuutos nähdään yhä enemmän uhkana sekä globaalille että paikalliselle turvallisuudelle.
Norja on viimeksi ollut turvallisuusneuvoston jäsen 20 vuotta sitten, mutta tämä tulisi muuttumaan, jos Norja valitaan vaihtuvaksi jäseneksi neuvostoon YK:n yleiskokouksessa kesäkuussa 2020. Norja kilpailee Kanadaa ja Irlantia vastaan länsimaiden ja muiden maiden blokissa (The Western European and Others Group, WEOG) saadakseen paikan pöydässä.
– Jos Norja valitaan turvallisuusneuvoston jäseneksi, se tulee korostamaan kestävän kehityksen ja turvallisuuden välistä yhteyttä ja osallistuu ilmastomuutokseen liittyvien turvallisuushaasteiden pitämiseen turvallisuusneuvoston asialistalla. Ruotsi osallistui tähän istuessaan turvallisuusneuvostossa, ja Saksa seuraa nyt samaa polkua, Norjan valtiosihteeri Jens Frølich Holte kertoo UNRIC:lle.
Vuoteen 2030 mennessä, samana vuonna kuin maailman olisi tarkoitus täyttää kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals, SDGs), yli 100 miljoonaa ihmistä on vaarassa ajautua äärimmäiseen köyhyyteen ilmastomuutoksen seurauksena. Stanfordin yliopiston julkaiseman tutkimuksen mukaan maailma on itse asiassa joutunut ilmastonmuutoksen kohtuuttomien vaikutusten kohteeksi jo yli 50 vuoden ajan. Kasvihuonekaasujen pitoisuudet maan ilmakehässä ovat rikastuttaneet viileämmässä ilmastossa sijaitsevia maita, kuten Norjaa ja Ruotsia, mutta samalla hidastaneet talouskasvua lämpimissä maissa, kuten Intiassa ja Nigeriassa.
– Haluamme keskittyä muun muassa ilmastonmuutoksen takia haavoittuvimpien maiden auttamiseen, kun he pyrkivät muuttumaan entistä vahvemmiksi ja mukautuvammiksi, Frølich Holte sanoo. Hän lisää, että Norja pyrkii ymmärtämään paremmin ilmastomuutoksen suhdetta turvallisuuteen ja varmistaa, että ilmasto on keskiössä keskustelussa, joka käsittelee sekä turvallisuutta että kehitystä.
Koska ilmastomuutos on maailmanlaajuinen kysymys, siihen on puututtava multilateraalisilla toimilla, Frølich Holte perustelee. Osallistuminen turvallisuusneuvoston päätöksentekoon on Norjan kaltaiselle pienelle maalle mahdollisuus vaikuttaa suurempiin, globaaleihin päätöksiin ja osoittaa halukkuutta ottaa vastuuta vallitsevasta tilanteesta.
Ilmastokonflikti
Ruotsin puheenjohtajakaudella käydyssä turvallisuusneuvoston keskustelussa, jonka tavoitteena oli tuoda esiin ilmaston ja turvallisuuden välisiä yhteyksiä, viitattiin siihen, miten ilmastonmuutos on vaikuttanut konflikteihin Sahelin ja Tšad-järven alueilla. Luonnonvaroihin kohdistuvat paineet ja riippuvuus ympäristöstä vaikuttavat jokapäiväiseen elämään monissa Afrikan osissa.
– Ilmastomuutos itsessään on harvoin konfliktin syy, mutta enenevässä määrin ollaan yhtä mieltä siitä, että ilmastonmuutos lisää riskiä ja lisää siten geopoliittista epävakautta. Jo valmiiksi heikossa asemassa oleviin maihin kohdistuu usein pahin paine, Frølich Holte selittää.
Erityisesti Sahelin ja Tšad-järven alueet ovat erityisen alttiita ilmastonmuutokselle ja suuren väkilukunsa takia tämä on hälyttävää. Yhdistyneiden kansakuntien arvion mukaan noin 80 prosenttia Sahelin viljelysmaista on heikentynyt. Noin 50 miljoonaa Sahelissa asuvaa ihmistä on riippuvaisia karjankasvatuksesta selviytyäkseen, mutta laiduntajien käytettävissä oleva maa supistuu. Vaikeat ilmasto-olosuhteet aiheuttavat väkivaltaa ja konflikteja, ja jihadistikapinalliset luovat no-go-alueita, mikä pahentaa jo valmiiksi huonoa tilannetta. Kun paimenet saapuvat liian varhain tai pysyvät liian pitkään, väkivalta on nurkan takana.
– Ilmastomuutos pahentaa olemassa olevia jännitteitä ja luo kasvualustan konflikteille. Valtiot ja alueet kokevat, että vakaus on uhattuna ja että poliittiset ääriliikkeet ovat kasvussa. Sahelin alue on alue, jossa näemme sen selvästi, Frølicht Holte sanoo ja lisää, että Norja on jo mukana kehittämässä Sahelin turvallisuutta ja vakautta sekä sotilaallisen avun avulla YK:n Malissa toteutettavan operaation kautta että ilmastotoimenpiteiden avulla.
Pohjoismainen yhteistyö
Pohjoismaiden välillä vallitsee epävirallinen yhteistyö heidän kilpaillessaan ehdokkuudesta turvallisuusneuvostossa, Norjan kansainvälisten asioiden instituutissa (NUPI) työskentelevä tutkija Niels Nagelhus Schia selittää. Norja, Ruotsi, Islanti, Suomi ja Tanska eivät yleensä kilpaile keskenään, vaan tekevät yhteistyötä pohjoismaisen näkökulman edistämiseksi neuvostossa.
– Norja kohtaa uusia turvallisuushaasteita, kuten merissä olevan muovijätteen, ilmastohaasteet ja muut asiaan liittyvät aiheet. Näiden haasteiden tuominen turvallisuusneuvostolle lisää myös vaikutusvaltaa. Turvallisuusneuvosto on monella tapaa käytävä kansainvälisessä politiikassa, ja kahden vuoden ajan vaihtuvilla jäsenillä on mahdollisuus lisätä tietoisuutta heille tärkeistä aiheista, Schia selittää.
Aikana, jolloin multilateralismi on uhattuna, on yhä tärkeämpää, että neuvosto pysyy relevanttina – muuten se menettää merkityksensä. Pohjoismaita kuvataan usein innovatiivisiksi kansainvälisissä suhteissa, ja ilmastonmuutokseen ja muihin suhteellisen edistyksellisiin aiheisiin keskittyvä Norja voi auttaa neuvostoa pysymään ajankohtaisena ja ”liikkumaan ajan mukana”.
– On välttämätöntä, että turvallisuusneuvosto pystyy käsittelemään tällaisia kysymyksiä perinteisten, kuten rauhanturvaamisen ja konfliktien ratkaisun lisäksi. Ilmasto on erittäin tärkeä aihe, koska sillä on suuri vaikutus turvallisuuteen tulevina vuosina, Schia sanoo.
Epävirallinen yhteistyö
Norjan YK-yhdistyksen pääsihteeri Anne Cath da Silva odottaa innolla, onnistuuko Norja hankkimaan paikan turvallisuusneuvostossa.
– On tärkeää, että sekä Norja että kansainvälinen yhteisö tarkastelevat lähemmin sitä, mitä ilmastonmuutos tarkoittaa niille, jotka pakenevat ilmastohaasteiden takia. Sitä on mielenkiintoista seurata, koska se on uudempi aihe turvallisuusneuvostossa, da Silva sanoo.
Vaikka neuvoston viiden pysyvän jäsenen – Kiinan, Ranskan, Venäjän, Britannian ja Yhdysvaltojen – hallussa olevasta veto-oikeudesta keskustellaan usein, da Silva korostaa, että neuvosto tarjoaa hyviä mahdollisuuksia tehdä epävirallista yhteistyötä muiden edustettujen valtioiden kanssa.
– Turvallisuusneuvoston jäsenmailla on mahdollisuuksia yhteistyöhön. Muutokset ja hyvät ratkaisut on mahdollista toteuttaa työskentelemällä muiden jäsenvaltioiden kanssa. Ruotsi ollessaan turvallisuusneuvoston jäsenenä on hyvä esimerkki työskentelystä mantereiden yli, hän sanoo.