Huhtikuu 2015. YK:n tutkijaryhmä kerää todisteita järjestelmällisistä ihmisoikeusloukkauksista Itä-Afrikan Eritreassa.
Ryhmä vieraili 17.–19. maaliskuuta Ruotsissa haastattelemassa eritrealaispakolaisia, joita asuu maassa noin 10 000.
Ruotsin-vierailun aikana australialainen Mike Smith, mauritiuslainen Sheila B. Keetharuth ja ghanalainen Victor Dankwa puhuivat luottamuksellisesti 40 pakolaisen kanssa.
Ryhmän puheenjohtaja Smith kertoo YK:n tiedotuskeskuksen haastattelussa, että pakolaisten kertomukset vahvistivat jo kuultuja väitteitä kansalaisvapauksien loukkauksista, päättymättömästä asepalveluksesta, satunnaisista pidätyksistä ja laajalle levinneestä kidutuksesta pidätysten ja asepalveluksen aikana Eritreassa.
“Yksi erityisistä huolenaiheistamme on se, että Ruotsissa olevia eritrealaisia on sekä peloteltu että vakoiltu”, Smith sanoo. ”Kertomusten mukaan jopa ihmisten henkeä on uhattu.”
Tutkijaryhmä esittelee selvityksensä lopputulokset YK:n ihmisoikeusneuvostolle kesäkuussa, mikä saattaa vaikuttaa tuhansien eritrealaisten turvapaikanhakijoiden asemaan Euroopassa.
Ei sotaa, ei rauhaa
YK:n ihmisoikeusneuvosto perusti tutkijaryhmän viime vuoden kesäkuussa. Ryhmä ei ole pystynyt vierailemaan Eritreassa, mutta Ruotsi on jo kuudes maa, jossa asuvia eritrealaisia tutkijat ovat haastatelleet. Ruotsin jälkeen kolmikko vieraili Saksassa ja Yhdysvalloissa.
Juuri ennen vierailuaan Ruotsiin tutkijat antoivat ihmisoikeusneuvostolle suullisen väliraportin. Tutkijat kertoivat, että Eritreassa ei vallitse sotatila, mutta ei myöskään rauha. Satunnaiset pidätykset ovat arkipäivää, perustuslaki on merkityksetön ja ketään ei aseteta vastuuseen ihmisoikeuksien rikkomisesta.
Hallitus on rajoittanut muun muassa liikkumista, itseilmaisua ja uskonnonvapautta. Hiljaisten sääntöjen valvomiseen käytetään vakoilijoita, ja koko yhteiskunta on militarisoitunut.
”Onko mikään yllätys, että tällaisten haasteiden edessä eritrealaiset lähtevät maastaan joukoittain? He uhmaajat jopa kuolemaa ylittääkseen rajat, aavikot tai meret”, Smith sanoo.
Eritrealaiset ovat syyrialaisten jälkeen toiseksi suurin kansalaisuusryhmä niiden ihmisten joukossa, jotka ylittävät Välimeren päästäkseen Eurooppaan. Monet matkalle lähteneistä ovat menehtyneet merikelvottomien laivojen upotessa.
Eurooppaan tulevien pakolaisten lisäksi tuhannet ovat asettuneet pakolaisleireille Eritreaa ympäröiviin maihin.
Käännytyksistä kiista Tanskassa
Vuonna 2014 Euroopasta haki turvapaikkaa noin 40 000 eritrealaista. Määrä on lähes nelinkertainen edelliseen vuoteen verrattuna. Esimerkiksi Tanskassa tulijoita oli tammikuussa 2014 vain seitsemän, mutta heinäkuussa jo 515.
Tanskan viranomaiset aloittivat hakemuspiikin takia selvityksen, jonka tulokset julkaistiin marraskuussa. Selvityksessä ehdotetaan, että rajoittamattoman asepalveluksen perusteella turvapaikkaa hakeneet käännytetään takaisin. Selvityksen mukaan turvapaikan myöntäminen Tanskasta ei ole perusteltua, koska asepalveluksesta kieltäytyville annettaisiin Eritreassa vain lievä rangaistus.
Päätös herätti kansainvälisesti vastalauseiden myrskyn. Kriitikkojen mukaan selvitys on jyrkässä ristiriidassa esimerkiksi YK:n erityisedustajan suositusten kanssa. Aktivistit vetoavat lisäksi siihen, että YK:n asettaman tutkijaryhmän selvitys on edelleen kesken.
Myös ryhmän puheenjohtaja Mike Smith kehottaa valtioita odottamaan selvityksen loppuraporttia ennen turvapaikkapäätösten tekemistä. Hän huomauttaa, että eritrealaisten maanpako ei ole johtunut paremman elämän tavoittelusta, vaan laajamittaiset ihmisoikeusrikkomukset on jo pystytty osoittamaan.
“Rajoittamaton asepalvelus on syy moniin ihmisoikeusrikkomuksiin Eritreassa. Siksi on erittäin ymmärrettävää, että ihmiset turvautuvat äärimmäisiin ratkaisuihin paetakseen sitä. Nykyinen asepalveluslaki ei vastaa kansainvälisiä velvoitteita, jotka Eritrea on luvannut täyttää. Tähän mennessä kerättyjen todisteiden perusteella on syytä olettaa, että kotimaahansa mahdollisesti palautettavat eritrealaiset ovat vaarassa joutua pidätetyiksi ja kaltoinkohdelluiksi.”
Artikkeli on osa UNRICin huhtikuun uutiskirjettä. Lue loput jutut täältä.