YK-raportti: Ihmisoikeuksia poljetaan Eritreassa

Eritrealaiset pakolaiset jonottavat bussiin siirtyäkseen pakolaisleiristä toiseen. Kuva: UNHCR

Eritrealaiset pakolaiset jonottavat bussiin siirtyäkseen pakolaisleiristä toiseen. Kuva: UNHCR

16.3.2015 – Tuore YK-raportti esittää todisteita järjestelmällisistä ihmisoikeusloukkauksista itäisen Afrikan Eritreassa. Eritrean ihmisoikeustilannetta selvittänyt YK:n alainen ryhmä luovutti suullisen väliraportin YK:n ihmisoikeusneuvostolle neljän kuukauden tutkimusten jälkeen.

Ryhmällä ei ollut mahdollisuutta tehdä selvitystä Eritreassa, sillä maan hallitus eväsi sen maahanpääsyn. Ryhmän puheenjohtajan Mike Smithin mukaan tarvittavat tiedot kerättiin haastattelemalla yli 500:ttä eritrealaista, jotka elävät maanpaossa eri puolilla maailmaa. Tutkimusryhmä vierailee 17.–18. maaliskuuta Ruotsissa, jossa asuu noin 9000 eritrealaista.

Smithin mukaan Eritrean hallitus rajoittaa kovalla kädellä kansalaistensa perusvapauksia.

”Ihmisistä tuntuu, ettei heillä ole juurikaan sananvaltaa siihen, missä he asuvat, mitä tekevät työkseen, kenen kanssa he menevät naimisiin tai mitä jumalaa palvovat”, Smith sanoo.

Hän nostaa esimerkiksi kansallisen asepalveluksen, jonka kestoa ei ole rajattu millään tavalla. 17-vuotias eritrealainen voi päätyä viettämään koko elämänsä asevelvollisuuden alaisena. Toimeentuloksi tarjottava kaksi dollaria päivässä ei riitä edes perustarpeisiin, saati mahdollista perheen perustamista.

Raportin mukaan kansalaisten lukitseminen pidätyskeskuksiin on yleistä. Osa keskuksista on metallisäiliöitä, joissa vankeja säilytetään äärimmäisessä kuumuudessa. Keskuksina saatetaan käyttää myös aidattuja alueita, jotka eivät tarjoa vangeille mitään suojaa.

”Ihmisten lukitseminen pidätyskeskuksiin on jokapäiväistä, ja siitä kärsivät miesten ja naisten lisäksi myös vanhukset ja lapset. Pidätettyjä kidutetaan tunnustuksen saamiseksi tai pelkästään rangaistukseksi heidän käytöksestään.”

Kidutus on yleistä sekä pidätyskeskuksissa että asepalveluksessa. Osa haastateltavista kertoi joutuneensa hakatuksi tai kidutetuksi siksi, että he olivat pyytäneet vettä tai lääkkeitä luvatta.

Ei sotaa eikä rauhaa

Smithin mukaan ihmisoikeusrikkomusten taustalla ovat Eritrean selvittämättömät rajakiistat naapureidensa kanssa. Valtio ei ole sotatilassa, mutta siellä ei vallitse myöskään rauha.

”Tästä on tullut tekosyy lähes kaikille valtion toimille, jotka pitävät yllä ihmisoikeusrikkomuksia. Eritrean viranomaiset käyttävät tilannetta hyväkseen, jotta he voivat olla piittaamatta kansainvälisestä ihmisoikeuslaista”, Smith sanoo.

Yhteiskunta on laajasti militarisoitu, perustuslaki ei ole voimassa, eikä kukaan ole joutunut vastuuseen ihmisoikeusloukkauksista.

”Onko yllättävää, että tällaisten haasteiden edessä eritrealaiset lähtevät maastaan joukoittain? He uhmaavat vaikka kuolemaa ylittääkseen valtion rajat sekä aavikot ja meret.”

Syyrialaisten ohella eritrealaiset ovat toiseksi suurin ryhmä niistä ihmisistä, jotka ylittävät Välimeren Eurooppaan hädin tuskin merikelpoisilla veneillä. Toisaalta kymmenettuhannet jäävät myös naapurimaihin.

Koko raportti kesäkuussa

Eritrean ihmisoikeustilannetta selvittävä komissio perustettiin YK:n ihmisoikeusneuvoston päätöksellä A/HRC/RES/26/24. Komissio tutkii Eritrean itsenäistymisen jälkeen tehtyjä väitöksiä laajoista ihmisoikeusrikkomuksista . Kirjallinen raportti löydöksistä esitetään ihmisoikeusneuvostolle kesäkuussa 2015.

Lue lisää:

Ryhmän suullinen lausunto ihmisoikeusneuvoston 28. istunnossa.

Lisätietoja komission nettisivuilta.