YK:n ihmisoikeusvaltuutettu: alkuperäiskansat ansaitsevat enemmän kuin pelkän symbolisen juhla

Maailmassa on arviolta 370 alkuperäiskansoihin kuuluvaa ihmistä, jotka tarvitsevat ja ansaitsevat enemmän kuin pelkän symbolisen juhlan elokuun yhdeksäntenä päivänä, jolloin juhlistamme kansainvälistä alkuperäiskansojen päivää. Päivänä muistetaan alkuperäiskansojen ja heidän kulttuuriensa arvoa, sekä heidän lannistumatonta sitoumustaan vaalia perinteisiä elintapojaan. Vuosisatoja kestäneen sorron jälkeen, maailman alkuperäiskansat tarvitsevat kattavia työkaluja puolustaa ihmisoikeuksiaan ja päämääriään.

Yksi tällainen työkalu on Yhdistyneiden kansakuntien alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevä julistus (UN Declaration on the Rights of Indiginous Peoples). Julistus painottaa muun muassa alkuperäiskansoihin kuuluvien ihmisten oikeutta tasa-arvoiseen kohteluun ja kieltää heidän syrjinnän. Julisti tunnustaa alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuden sekä oikeuden ylläpitää ja vahvistaa omia poliittisia, laillisia, taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuuri-instituutioita, samalla säilyttäen täysivaltaisen oikeuden osallistua julkishallintoon. Julistus korostaa alkuperäiskansoihin kuuluvien ihmisten oikeutta suojella tai käydä kauppaa perinteisistä asuinalueitaan ja niiden luonnonvaroista.

Yli kaksi vuosikymmentä kestäneiden neuvotteluiden jälkeen YK:n yleiskokous vahvisti 143 jäsenvaltion tuella alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan julistuksen syyskuussa 2007. Tuki sopimukselle laajenee entisestään. Esimerkiksi Australia ja Kolumbia, jotka eivät alun perin hyväksyneet sopimustekstiä, ovat nyt antaneet tukensa julistukselle. Viimeaikainen kehitys on ollut rohkaisevaa, mutta meidän tulee jatkaa ponnisteluja julistuksen yleismaailmallisen hyväksynnän saamiseksi.

Julistuksen yleismaailmallinen hyväksyntä on avain alkuperäiskansoihin kuuluvien ihmisten päivittäin kohtaamiin vaikeuksien ja syrjinnän käsittelyyn. Arviolta vähintään yksi kymmenesosa maailman alkuperäiskansoista kärsii äärimmäisestä köyhyydestä. Näillä kansoilla on todennäköisesti riittämätön, ellei jopa olematon, pääsy terveyspalveluihin ja koulunkäyntimahdollisuuksiin. Taloudelliset kehityshankkeet ovat usein ohittaneet tai ottaneet heikosti huomioon heidän erityistarpeitaan ja perinteitään. Lisäksi muut päätöksentekoprosessit ovat olleet yhtälailla piittaamattomia alkuperäiskansoihin kuuluvien ihmisten panoksesta ja elintavoista. Näin ollen enemmistöryhmät suunnittelevat maiden lait ja politiikan huomioimatta alkuperäiskansojen huolenaiheita, mikä johtaa usein maanomistuskiistoihin ja luonnonvaroja koskeviin konflikteihin, jotka uhkaavat alkuperäiskansoihin kuuluvien ihmisten elämäntapoja ja elämiä.

Meidän on voimistettava pyrkimyksiämme tehdä alkuperäiskansojen oikeuksia koskevasta julistuksesta merkityksellisempi kuin pelkkä hyvätahtoinen lupaus. Meidän on välitettävä julistuksen sisältö ja henki konkreettisiin toimenpiteisiin, muutokseen, joka koskettaa alkuperäiskansoihin kuuluvien ihmisten jokapäiväistä elämää.

YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan julistuksen ja muiden ihmisoikeussopimusten hengessä, valtioiden, alkuperäiskansojen, YK-järjestelmän ja muiden tahojen on yhdistettävä voimansa löytääksemme dialogiin, yhteisymmärrykseen, suvaitsevaisuuteen ja ihmisoikeuksien kunnioitukseen perustavia ratkaisuja.

Olen vakuuttunut, että antamalla alkuperäiskansoihin kuuluville ihmisille ääni päätöksenteossa ei vain hyödyttäisi heitä itseään vaan myös koko yhteiskuntaa. Alkuperäiskansojen panos voi auttaa meitä löytämään ratkaisuja aikamme suurimpiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen. Alkuperäiskansat, kuten arktisten alueiden poronkasvattajat tai Itä-Afrikan maasai-heimon karjankasvattajat, kärsivät merkittävästi ilmastonmuutoksen haittavaikutuksista, mutta heidän kulttuurinsa, kokemuksensa ja tietonsa ympäristöstä voi ja tulisi auttaa löytämään ratkaisuja tähän ja muihin globaaleihin uhkiin. Suojellessamme alkuperäiskansoja heidän maidensa laittomalta yksityistämiseltä ja pakkolunastukselta, suojelemme samalla myös näiden alueiden biodiversitettiä. Tämä on näkyvissä esimerkiksi Amazonin alueella, jossa alkuperäiskansojen kestävät metsänhoitomenetelmät voivat auttaa estämään metsien tuhoutumisen uhkaa.

Meidän on löydettävä keinoja edistää alkuperäiskansojen oikeuksia heitä koskevan politiikan kehittämisessä sekä parannettava heidän mahdollisuuksiaan osallistua julkiseen elämään erityisesti kansallisella tasolla. Hallitukset voivat myös hyötyä YK:n ihmisoikeustoimielimien asiantuntijuudesta, lainsäädännöllisestä tietämyksestä ja neuvottelukyvystä, sekä kansalaisyhteiskunnan panostuksista. Nämä yhteistyökumppanit voivat auttaa parantamaan kansallisia reformeja niin, että alkuperäiskansojen oikeudet toteutuvat kansainvälisellä tasolla.

Näihin apuvälineisiin kuuluu YK:n pysyvä foorumi alkuperäiskansojen kysymyksille (The UN Permanent Forum on Indigenous Issues), joka kokoaa yhteen satoja alkuperäiskansojen edustajia joka vuosi, ja YK:n erityisraportoija alkuperäiskansojen asioita koskevissa kysymyksissä, joka on auttanut edistämään heidän ihmisoikeuksiaan useissa maissa. Lisäksi YK:n alkuperäiskansojen oikeuksiin liittyvä asiantuntijamekanismin (UN Expert Mechanism on the Rights of Indigenous Peoples) tehtävänä on antaa suosituksia heidän oikeudesta koulutukseen, joka on keskeinen huolenaihe alkuperäiskansoihin kuuluville ihmisille ympäri maailmaa.

Meillä on kuitenkin vielä paljon tekemistä ja edessämme on epäilemättä monia vaikeuksia. Työskennelkäämme yhdessä välittääksemme YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan julistuksen periaatteet paperilta käytäntöön. Meidän on varmistettava alkuperäiskansojen mahdollisuus ihmisarvoiseen ja menestyksekkään elämään. He ovat odottaneet aivan liian kauan ja he eivät ansaitse yhtään sen vähemmän.
 

 

 

Kansainvälisen alkuperäiskansojen päivän vieraskynäartikkeli
Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutettu Navanethem Pillay

 

Photos: UN Photo/ John Isaac & UN Photo/ Evan Schneider