YK:n kehitysohjelman inhimillisen kehityksen juhlaraportti vahvistaa, että terveyden ja koulutuksen pitkäjänteinen kehitys ei määräydy tulojen perusteella, ja esittelee uudet indeksit sukupuolelle, köyhyydelle ja epätasa-arvolle.
New York/Wien – 4. marraskuuta 2010: YK:n kehitysohjelman inhimillisen kehityksen raportti ”Human Development Report 2010 – The Real Wealth of Nations: Pathways to Human Development” julkaistiin tänään pääsihteeri Ban Ki-moonin, UNDP:n pääjohtajan Helen Clarkin ja Nobel-voittajan Amartya Senin johdolla. Amartya Sen kehitti inhimillisen kehityksen indeksin edesmenneen kollegansa Mahbub ul Haqin kanssa UNDP:n ensimmäistä inhimillisen kehityksen raporttia varten vuonna 1990.
Ensimmäisen inhimillisen kehityksen raportin päämäärä oli nostaa ihmisten mahdollisuudet ja hyvinvointi keskeisiksi kehityskysymyksissä. Taloudellinen kehitys on tärkeä työkalu kehityksen saavuttamisessa, mutta ei ole kehitystä itsessään. Vuoden 1990 raportti esitteli inhimillisen kehityksen indeksin, joka yhdisti tietoa keskimääräisestä eliniästä, koulunkäynnistä ja tuloista. Tämän vuoden raportti ottaa askeleen pidemmälle huomioimalla muita keskeisiä kysymyksiä inhimillisen kehityksen kannalta, ja kehittää uudet indeksit epätasa-arvolle, sukupuolelle ja köyhyydelle.
”Tuloksemme vahvistavat, uuden materiaalin ja analyysin avulla, inhimillisen kehityksen raportin kaksi keskeistä väitettä: inhimillinen kehitys on eri asia kuin taloudellinen kehitys ja merkittävät saavutukset ovat mahdollisia myös ilman nopeaa kasvua”, sanoi Jeni Klugman, raportin johtava kirjoittaja. ”Saimme uusia oivalluksia maista, jotka pärjäävät parhaiten, ja kehityksen erilaisista kaavoista.” Tämän vuoden raportti näyttää, että useimmat kehitysmaat ovat edistyneet selvästi terveyden, koulutuksen ja peruselintason alueilla viimeisten vuosikymmenten aikana, ja monet kaikkein köyhimmistä maista ovat ottaneet suurimmat edistysaskeleet.
”Inhimillisen kehityksen raportit ovat muuttaneet tapaamme katsoa maailmaa”, pääsihteeri Ban Ki-moon sanoi tänään. ”Olemme oppineet, että vaikka taloudellinen kehitys on hyvin tärkeää, loppujen lopuksi tärkeintä on miten kansallisia tuloja käytetään, jotta kaikilla olisi mahdollisuus pidempään, terveempään ja tuotteliaampaan elämään.”
”Raportti näyttää, että ihmiset ovat terveempiä, rikkaampia ja paremmin koulutettuja kuin ennen”, kertoo Helen Clark. ”Kaikki trendit eivät ole positiivisia, mutta on olemassa monta tapaa joilla maat voivat parantaa kansalaistensa elämää myös epäsuotuisissa olosuhteissa. Tämä vaatii rohkeaa paikallista johtajuutta ja kansainvälisen yhteisön jatkuvaa sitoutumista.”
Raportti esittelee kolme uutta indeksiä:
Epätasa-arvoon suhteutettu inhimillisen kehityksen indeksi (IHDI – Inequality-adjusted Human Development Index)
IHDI katsoo inhimillistä kehitystä epätasa-arvon linssin läpi. Se heijastaa eroja tuloissa, terveydessä ja koulutuksessa. ”Inhimillisen kehityksen indeksi yksinään, maiden keskiarvojen yhdistelmänä, piilottaa maiden sisäiset erot, joten nämä tarkistukset epätasa-arvon suhteen antavat kattavamman kuvan ihmisten hyvinvoinnista”, Jeni Klugman sanoi.
Sukupuolten välisen epätasa-arvon indeksi (GII – Gender Inequality Index)
Sukupuolten epätasa-arvoa kuvaava indeksi ottaa huomioon esimerkiksi äitiyskuolemat ja naisten edustuksen parlamentissa. ”Sukupuolten epätasa-arvoa kuvaava indeksi on suunniteltu arvioimaan miesten ja naisten syvän sosiaalisen ja taloudellisen eriarvoisuuden negatiivista vaikutusta inhimilliseen kehitykseen”, Klugman sanoi.
Moniulotteinen köyhyysindeksi (MPI – Multidimensional Poverty Index)
Moniulotteisen köyhyyden indeksi on metodi, jonka avulla voidaan tunnistaa vakavia puutteita terveydenhuollossa, koulutuksessa ja elintasossa. Se seuraa useita eri tekijöitä, muun muassa koulutuksen, puhtaan veden ja terveydenhuollon saatavuutta kotitaloustasolla, ja antaa siis kattavamman kuvan köyhyyden tasosta.