YK:n yleiskokouksen puheenjohtaja Srgjan Kerim antoi kiitosta Suomen ja Ruotsin perinteisesti vahvasta panoksesta YK:n rauhanturvatoimintaan. Puhuessaan ulkoministeriön seminaarissa perjantaina 28. maaliskuuta Espoon Hanasaaressa Kerim peräänkuulutti uutta kansainvälisten suhteiden kulttuuria, jossa turvallisuutta ajatellaan ihmiskeskeisesti valtiokeskeisyyden sijaan. Myös maailmankansalaisuus – oikeuksineen ja velvollisuuksineen – sekä uusien toimijoiden osallistuminen kansainväliseen päätöksentekoon ovat osa hänen kaipaamaansa uutta kulttuuria.
YK:n yleiskokouksen puheenjohtaja Srgjan Kerim peräänkuulutti uutta kansainvälisten suhteiden kulttuuria.Ulkoministeriön kehityspolitiikasta vastaavan alivaltiosihteerin Marjatta Rasin johtamassa paneelissa käsiteltiin monipuolisesti laajan turvallisuuden haasteita. Rasi muistutti kriisinhallinnan jatkumosta ja puhui erityisesti konfliktin jälkeisen rauhanrakentamistyön merkityksestä. Hän korosti johtamansa YK:n rauhanrakentamisrahaston mahdollisuuksia osavastauksena Ison-Britannian pääministerin Gordon Brownin huoleen siitä, että kansainvälisen yhteisön on turvattava konfliktista toipuvien maiden transitiovaiheeseen riittävä rahoitus.
YK:n Darfur-erityisedustaja Jan Eliasson piti tärkeänä, että YK uudistuu vastaamaan tämän päivän turvallisuushaasteisiin. Hän puhui uuden sukupolven rauhanturvaamisesta, jossa sotilas- ja siviilielementit täydentävät saumattomasti toisiaan. Turvallisuusneuvoston päähaasteina hän piti veto-oikeuden käytön vähentämistä sekä puuttumista kriisitilanteisiin kriisiytymisen alkuvaiheessa. "Palokuntana" toimiminen esimerkiksi kansanmurhien jo tapahduttua ei riitä.
Harri Holkeri, Jan Eliasson ja Marjatta Rasi keskustelivat laajan turvallisuuden haasteista.Myös valtioneuvos Harri Holkeri viittasi turvallisuusneuvoston uudistustarpeeseen toteamalla, että YK:n kello käy tässä asiassa "lokakuuta 1946". Holkeri kiinnitti huomiota yhteisten sitoumusten toimeenpanoon. Esimerkiksi YK:n vuosituhattavoitteiden toteutumista Saharan eteläpuolisessa Afrikassa hän piti katastrofina – ja häpeänä kansainväliselle yhteisölle. Kansanedustaja Pekka Haavisto halusi vahvistaa siviilikriisinhallintaa ja muistutti ympäristöstä turvallisuuskysymyksenä – perustuen omiin UNEP-kokemuksiinsa Irakissa ja Afganistanissa.
Vilkasta keskustelua käytiin Suomen roolista YK-johtoisissa rauhanturvaoperaatioissa. Seminaarin avannut Suomen YK-liiton puheenjohtaja Jutta Urpilainen esitti Suomen panoksen kasvattamista, koska YK-operaatioiden osuus on laskenut alle viiden prosentin Suomen osallistumisesta sotilaalliseen kriisinhallintaan. Hänen mukaansa EU:n ja Naton operaatiot voivat olla pääkanava, mutta Suomen erityisosaamista tarvitaan myös YK-operaatioissa. Rasi ja Haavisto olivat yhtä mieltä siitä, että YK:ta tarvitaan nykyistä enemmän kriisinhallinnassa ja että myös Suomen tulisi huolehtia tuestaan YK-johtoisille operaatioille.
YK:n yleiskokouksen puheenjohtaja Srgjan Kerim tapasi perjantaina myös tasavallan presidentti Tarja Halosen ja eduskunnan puhemies Sauli Niinistön. Edellisenä päivänä hän tapasi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen ja pääministeri Matti Vanhasen.
Lisätietoja: Ulkoministeriön lehdistötiedote http://www.formin.fi/Public/default.aspx?contentid=124786&nodeid=15145&culture=fi-FI