25.9.2014 – YK:n yleiskokouksen vuosittainen korkean tason debatti alkoi keskustelulla Ebolasta, terrorismista, ilmastosta, taloudesta ja muista maailmanlaajuisista haasteista. Yli 120 maailman johtajaa olivat jo viettäneet päivän keskittyen ilmastonmuutoksen uhkaan. Esityslistalla on ennennäkemätön määrä haasteita, jotka uhkaavat maailmaa.
Brasilian presidentti Dilma Rousseff puhui ensimmäisenä valtionjohtajana yleiskokouksen yleiskeskustelussa. Puheenvuorossaan hän korosti oman maansa menestyksekkyyttä äärimmäisen köyhyyden voittamisessa, ja painotti maailman talouden elvyttämisen tarvetta.
Dilma Roussefin jälkeen puhujankorokkeelle astui Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama, joka kehotti yhteistyöhön YK:ssa. Hänen mukaansa maailma on ”sodan ja rauhan sekä sekasorron ja integraation risteyksessä”, ja vain yhteistyöllä voidaan ratkaista ”kaksi ratkaisevaa kysymystä, joista monet ongelmamme johtuvat”. YK:n rikkoontunut monenkeskinen järjestelmä on rakennettava uudelleen ja Islamilaisen valtion kaltaisten ”väkivaltaisten ääriliikkeiden syöpä on hävitettävä”.
”Maailmassamme vallitsee kokonaisvaltainen tyytymättömyys, tuntemus siitä, että samat voimat, jotka ovat tuoneet meidät yhteen, ovat myös luoneet uusia vaaroja, ja tehneet vaikeaksi yksittäisten maiden eristäytyä maailman tapahtumista”, sanoi Obama. ”Ebola-epidemia vaatii lähes kaikki Länsi-Afrikan julkisen terveydenhuollon resurssit, Venäjän toimet Euroopassa muistuttavat ajasta, jolloin suuret valtiot talloivat pienemmät haaliessaan alueita itselleen, ja Syyrian ja Irakin terroristien raakuus pakottavat meitä katsomaan pimeyden sydämeen.”
Persianlahden ja Lähi-idän alueiden johtajat kehottivat löytämään yhteisen strategian ääriryhmien pysäyttämiseksi Irakissa, Syyriassa ja muissa osissa maailmaa sekä kansainvälistä yhteisöä tukemaan Gazan uudelleenrakentamista.
”On välttämätöntä, että kansainvälinen yhteisö toimii tehokkaasti verenvuodatuksen ja järjestelmällisen tuhoamisen pysäyttämiseksi Syyriassa, jonka hallinto on laittanut kansan puun ja kuoren väliin vaatiessaan heitä valitsemaan joko nykyiset johtajat tai maan polttamisen maan tasalle”, sanoi Sheikki Tamim bin Hamad Al-Thani, Qatarin emiiri 69. yleiskokoukselle.
Euroopan johtajat astuivat korokkeelle luvaten sitoutumistaan YK:n pyrkimyksiin saavuttaa rauha ja kehitystä eri aihepiireissä, kukin painottaen omia huolenaiheitaan.
Tanskan pääministeri Helle Thorning-Schmidt kehotti puheessaan jäsenvaltioita toimimaan yhdessä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ja edistämään kestävää kehitystä maapallon suojelemiseksi. Hän painotti myös kansainvälisen yhteistyön syventämisen tarvetta kunnianhimoisen ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi Pariisissa vuonna 2015, ja jotta vuoden 2015 jälkeisistä kehitystavoitteista päästäisiin sopuun.
Suomen presidentti Sauli Niinistö otti esille Ukrainan sekä Irakin ja Syyrian konfliktit, jotka rikkovat keskeisiä YK:n sääntöjä ja arvoja, ja sanoi että kansainvälisten suhteiden synkkä tila tulisi nähdä ”kehotuksena kaksinkertaistaa diplomaattiset pyrkimyksemme”.
”Meidän tulee toimia päättäväisesti ja välittömästi”, Niinistö julisti. ”YK:n turvallisuusneuvosto ei valitettavasti ole pystynyt toteuttamaan velvollisuuksiaan Ukrainassa tai Syyriassa. Turvallisuusneuvosto on uudistettava. Suomi tukee veto-oikeuden käytön rajoittamista.”
Ukrainan pääministeri Arseniy Yatsenuk kertoi yleiskokoukselle maansa tietävän mitä terrorismi on, ”ei vain sanoina, vaan käytännössä”. Hän toisti Ukrainan hallituksen lupauksen palauttaa laki ja järjestys, ja kehotti Venäjää pitäytymään kansainvälisissä velvoitteissaan ja etsimään diplomaattista ratkaisua tämänhetkiseen kriisiin.
Epätasa-arvon lopettaminen
Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen johtajat kehottivat toimintaan epätasa-arvon lopettamiseksi ja kehityksen kannustamiseksi.
”Epätasa-arvo on yksi suurimmista uhista kehitykselle ja kansainväliselle turvallisuudella, koska se synnyttää köyhyyttä, syrjäytymistä, sosiaalista levottomuutta, tyytymättömyyttä ja väkivaltaa”, sanoi Chilen presidentti Michelle Bachelet.
Ugandan presidentti Yoweri Kaguta Museveni kehotti maita tekemään taloudellista ja turvallisuusyhteistyötä. Hän myös painotti Afrikan maiden kasvavaa potentiaalia sijoitusten kohteina ja yhteistyökumppaneina. Musevenin mukaan mantere on uudistumassa ja ”nousemassa laskukauden pitkästä yöstä”, ja että maat ovat muuttumassa yhä uskottavammiksi kumppaneiksi muille maille.
Sri Lankan presidentti Mahinda Rajapaksa sanoi puheessaan vuoden 2015 jälkeisen kehitysagendan täytyvän keskittyä kehittyvien ja kehittyneiden valtioiden välisten kumppanuuksien vahvistamiseen. Yhteistyö on keskeinen väylä etelän maille saada rahoitusta ja teknologiaa.
”Vahvalla sitoumuksella ja poliittisella tahdolla mahdottomasta voi tulla mahdollista”, sanoi Indonesian presidentti Susilo Bambang Yudhono. ”On aika lopettaa vastakkainasettelu ”meidän” ja ”heidän” välillä, ja aloittaa raskas työ uuden, tasa-arvoisen maailmanjärjestyksen luomiseksi.
”Nyt on aika todella alkaa rakentaa uutta rauhan, menestyksen ja oikeudenmukaisuuden maailmaa. Silloin kaikki voivat olla voittajia. Uusi ”me” ei jätä ketään ulkopuolelle.”