A-Ö Verkkosivun hakemisto

5 keskeisintä asiaa YK:n yleiskokouksesta

YK:n 75-vuotisjuhlaa on hallinnut covid-19 pandemia, joka on vaikuttanut myös organisaation työhön ja työn painopisteisiin. Miten tämä vaikuttaa YK:n yleiskokoukseen?

Yhdistyneiden Kansakuntien 75. yleiskokous alkoi 15. syyskuuta, ja ensimmäistä kertaa organisaation historiassa yleiskokous on luonteeltaan hyvin erilainen. YK:n päämajan käytävät New Yorkissa ovat lähestulkoon tyhjät ja yleiskokous kokoontuu tänä vuonna virtuaalisesti. Valtionjohtajat ja muut korkean tason puhujat kustakin YK-jäsenmaasta lähettävät ennakkoon nauhoitetun videopuheen yleiskokouksen yleiskeskusteluun. Videot esittelee kunkin maan edustaja. Siten totutusta poiketen yleiskokousta luonnehtii epätavanomainen rauha ja hälinän puute, mutta kuitenkin edelleen globaali diplomatia. Myös kestävän kehityksen tavoitteet pysyvät keskeisenä teemana yleiskokouksessa.

Miten yleiskokous 2020 eroaa aiemmista?

  1. Valtion- ja hallitusten päämiesten puheenvuorot

Yleiskeskustelu alkaa 22. syyskuuta, viikko virallisen yleiskokouksen avauksen jälkeen, ja se on yleiskokouksen keskiössä. Yleiskeskustelu tuo yhteen ainutlaatuisella tavalla valtioiden ja hallitusten edustajat ympäri maailmaa käsittelemään valittuja teemoja maailmanlaajuisella areenalla.

Pandemian vuoksi maailmanjohtajat eivät tänä vuonna matkusta New Yorkiin. Sen sijaan heitä on ohjeistettu nauhoittamaan videopuhe, joka myöhemmin esitetään suorassa lähetyksessä.

Diplomaattiset edustajat ovat kuitenkin New Yorkissa fyysisesti läsnä esitellessään puheenvuoroja kustakin jäsenvaltiosta. Lisäksi, kaikilla maailman johtajilla on oikeus esiintyä ja puhua henkilökohtaisesti, mikäli he sitä haluavat.

Yleiskeskustelu alkaa tiistaina 23. syyskuuta, ja perinteen mukaan Brasilian edustajalla on ensimmäinen puheenvuoro. Seuraavaksi puheenvuorossa on isäntämaa Yhdysvallat. Ensimmäiseksi puhuvat ne valtiot, joilla on edustajana valtion johtaja, seuraavina puhuvat hallitusten edustajat, ulkoministerit ja pysyvät edustajat.

Suomen presidentti Sauli Niinistö puhuu yleiskeskustelussa keskiviikkona 23. syyskuuta ja on yhdestoista puhuja istunnossa, joka alkaa klo 16.00. Jokaiselle puhujalle on varattu 15-20 minuuttia aikaa.

2. YK:n 75- vuotisjuhlan vietto

Yhdistyneet Kansakunnat perustettiin vuonna 1945, joten tänä vuonna vietetään 75-vuotisjuhlaa. YK:n pääsihteerin António Guterressin mukaan juhlavuotta kuvastaa kattava vuoropuhelu, jolloin ihmiset ympäri maailmaa ovat osana maailman merkittävimmässä keskustelusta, ottamassa osaa siihen, miten tulevaisuutemme rakennetaan.

YK:n päämajassa järjestetään 21. syyskuuta etätapahtuma, jonka tavoitteena on monenkeskeinen yhteistyö, mitä tarvitaan erityisesti Covid-19 pandemian saralla. Pääsihteerin odotetaan myös pitävän puheen henkilökohtaisesti korkean tason tapahtumassa YK: n yleiskokouksen 75. vuosipäivän kunniaksi.

Lue lisää nuorten roolista ja osallisuudesta YK:n tulevaisuuden määrittelyssä täällä:

https://news.un.org/en/story/2020/01/1056252

3. Maailman uudelleenmuotoilu kestävän kehityksen kautta

Kestävän kehityksen tavoitteet, kansainvälinen köyhyyden vähentäminen, rauhan ylläpitäminen ja maapallon suojeleminen, pysyvät YK: n painopisteiden kärjessä vuonna 2020. YK:n varapääsihteerin Amina Mohammedin mukaan pandemia on vain korostanut kestävän kehityksen tavoitteiden merkitystä.

Juhlavuoden yleiskokouksessa kestävän kehityksen tavoitteet ovat keskiössä ja niiden osalta pidetään erillinen 30 minuutin lähetys, jonka on kehittänyt ohjaaja ja tiedottaja Richard Curtis. Tänä vuonna myös kestävän kehityksen kohtaamispaikka on virtuaalimuodossa. YK tekee myös yhteistyötä Al Jazeera English -ohjelman The Sream kanssa kestävän kehityksen tavoitteita koskevassa keskustelusarjassa.

4. luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen

YK varoittaa, että luonnon monimuotoisuus on heikkenemässä ennennäkemättömällä nopeudella. Yli miljoona lajia on uhanalaisia, kaksi miljardia hehtaaria maata on tällä hetkellä pilaantunut, ja 66% meristä, 50% koralliriutoista ja 85% suoista on kärsinyt  negatiivisista vaikutuksista ihmisen toiminnan seurauksena.

YK:n kansainvälinen huippukokous oli tarkoitus pitää tänä vuonna Kiinassa, Kunmingissa. Tarkoituksena oli keskustella siitä, miten voimme pysäyttää kiihtyvän luonnon tuhoutumisen ja tuhoutumisesta aiheutuvat haitalliset vaikutukset ihmiselämälle. Kokous siirrettiin toukokuuhun 2021, ja sillä välin YK:n yleiskokouksen alaisuudessa järjestetään aihetta koskettavia virtuaalikokouksia 30. syyskuuta.

Lue lisää täältä: https://www.cbd.int/gbo/

  1. Sukupuolten välinen tasa-arvo: 25 vuotta Pekingin maailmankonferenssista

Covid-19-pandemia on vaikuttanut heikentävästi sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja naisten oikeuksien edistämiseen. António Guterresin mukaan naiset ja tytöt kärsivät eniten sosiaalisesta ja taloudellisesta epäsuhdasta.

Näistä ja muista sukupuolten tasa-arvoon ja voimaantumiseen liittyvistä kysymyksistä keskustellaan YK:ssa 1. lokakuuta Pekingin toimintaohjelman 25. vuosipäivän puitteissa. Toimintaohjelma on yleisesti tunnustettu kattavimmaksi ja innovatiivisimmaksi suunnitelmaksi naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämiseksi. Lisäksi 18. syyskuuta vietettiin ensimmäistä kertaa kansainvälistä palkkatasa-arvon päivää, joka keskittyy työelämän tasa-arvoon ja siihen, että samanarvoisesta työstä tulee ansaita samansuuruinen palkka.

Lisäteitoa YK:n yleiskokouksesta täällä:

https://www.un.org/en/ga/

Uusimmat artikkelit

Ihmisten aiheuttamien pandemioiden aikakausi

Pandemian riski on kasvanut merkittävästi. Vuosittain ilmenee viisi uutta tautimuotoa, jotka voivat aiheuttaa pandemian....

75 tapaa, miten YK vaikuttaa

YK:n 75-vuotispäivää vietettiin 24.lokakuuta. Sen kunniaksi YK:n tiedotuskeskus on koonnut yhteen 75 eri tapaa,...

75 tapaa, miten YK vaikuttaa: edistää vastuullista matkustamista

Kansainvälinen matkailu on triljoonien dollarien teollisuudenala, ja yli miljardi turistia matkustaa vuosittain. Maailman matkailujärjestö...

 Guterres varoittaa Pohjoismaiden neuvostoa: kestävän kehityksen tavoitteet vaarassa

YK:n pääsihteeri António Guterres varoittaa, että COVID-19 pandemia vaarantaa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen. "Pandemiassa ei...

Rokotushaluttomuus tappava kuin virustauti

Dagens Nyheterin Ipsos-tutkimuslaitoksen syyskuussa teettämän tutkimuksen mukaan 36% ruotsalaisista ei ehdottomasti tai todennäköisesti halua...

António Guterresin viesti koronaviruksesta