Suomi ja Islanti ovat niiden 7 maan joukossa, joissa ilmanlaatu on terveellinen. Tämä käy ilmi tuoreesta maailman ilmanlaatua koskevasta raportista.
WHO:n tiedot osoittavat, että lähes koko maailman väestö (99 %) hengittää ilmaa, joka sisältää suuria määriä epäpuhtauksia WHO:n suositusten vastaisesti. Alhaisen ja keskitulotason maissa altistuminen on suurinta.
Kuudes vuosittainen Maailman ilmanlaatua koskeva raportti paljastaa hälyttäviä yksityiskohtia maailman saastuneimmista maista, alueista ja maakunnista vuonna 2023. Vain seitsemän maata täytti WHO:n vuosittaisen PM2,5 -ohjearvon (vuotuinen keskiarvo 5 µg/m3 tai vähemmän): Australia, Viro, Suomi, Grenada, Islanti, Mauritius ja Uusi-Seelanti. Maailmanlaajuisesti ilma on aiempaa puhtaampaa, mutta monin paikoin ilmanlaatu on heikentynyt viime vuosina.
WHO:n suositusten mukaan hengitysilmassa ei saisi olla yli 5 mikrogrammaa pienhiukkasia kuutiometrissä. Pahimmin saastuneissa maissa pienhiukkasia oli yli kymmenkertainen määrä suosituksiin nähden. Huonointa hengitysilma oli Etelä- ja Keski-Aasian maissa: Bangladeshissa, Intiassa, Pakistanissa ja Tadžikistanissa. Ilmaa saastuttavat pääasiassa tieliikenne, teollisuus ja hiilenpoltto. Päästöjä pahentavat myös puun ja lannan käyttö ruoanlaitossa ja lämmityksessä.
WHO:n mukaan lähes 80 prosenttia PM₂.₅-hiukkasiin liittyvistä maailmanlaajuisisa kuolemantapauksista voitaisiin välttää, jos nykyiset ilmansaastepitoisuudet laskettaisiin Maailman terveysjärjestön (WHO) suosittelemalle tasolle.
Ilmansaasteille altistumisen arvioidaan aiheuttavan vuosittain seitsemän 7 miljoonaa ennenaikaista kuolemantapausta miljoonien terveiden elinvuosien menetykseen. Lapsilla ilmansaasteet voivat johtaa keuhkojen kasvun ja toiminnan heikkenemiseen, hengitystieinfektioihin ja astman pahenemiseen. Aikuisilla sepelvaltimotauti ja aivohalvaus ovat yleisimpiä ulkoilman epäpuhtauksien aiheuttamia ennenaikaisia kuolemansyitä. Muista vaikutuksista, kuten diabeteksesta ja hermoston rappeutumissairauksista, on myös saatu näyttöä. Näin ollen ilmansaasteiden aiheuttama tautitaakka on verrattavissa maailmanlaajjuisiin terveysriskeihin epåterveelliseen ruokavalioon ja tupakointiin.
Puhtaalla ilmalla on merkittävä myönteinen vaikutus useisiin kestävän kehityksen tavoitteisiin, sillä se edistää suoraan SDG 3:n (hyvä terveys ja hyvinvointi) ja SDG 7:n (kohtuuhintainen ja puhdas energia) saavuttamista sekä SDG:n tavoitetta 11.6.2, jolla pyritään vähentämään kaupunkien ympäristövaikutuksia parantamalla ilmanlaatua.