Auttavatko kehitysvarojen leikkaukset Ugandan seksuaalivähemmistöjä?

Photo: Flickr / LLH 2.0 Generic (CC BY-ND 2.0)

Photo: Flickr / LLH 2.0 Generic (CC BY-ND 2.0)

28.2.2014 – Pohjoismaat aikovat leikata kehitysapuaan Ugandalle kymmenillä miljoonilla maan presidentin allekirjoitettua kiistellyn homoseksuaalisuuden kieltävän lain maanantaina. Asiantuntijat eivät ole yksimielisiä leikkausten toimivuudesta.

Norja on ilmoittanut leikkaavansa Ugandalle annettavaa apua 8.2 miljoonaa dollaria, Tanska vastaavasti 8.6 miljoonaa. Maat ovat myös ohjanneet lisää varoja Ugandassa toimiville ihmisoikeus- ja demokratiajärjestöille.

Islanti on ilmoittanut lisäävänsä tukeaan Ugandassa toimiville HLBTI-järjestöille ja myös Ruotsi aikoo järjestellä uudelleen kehitysapuaan. Suomella ei ole kahdenvälistä kehitysyhteistyötä Ugandan kanssa.

Ugandan uuden lain mukaan ”törkeästä homoseksuaalisuudesta” voidaan tuomita jopa elinkautiseen vankeusrangaistukseen.

Mutta parantaako kehitysvarojen leikkaus Ugandan seksuaalivähemmistöjen asemaa?

”Ei”, kommentoi Magnus Flacké norjalaisesta Fellesrådet for Afrika –kansalaisjärjestöstä.

”Uganda on säätänyt kauhean lain ja olemme erittäin huolissamme homoseksuaalinen tilanteesta Ugandassa. Mutta pelkäämme, että kehitysavun leikkaamien saattaa heikentää homoseksuaalien asemaa”, Flacké kommentoi.

”On hyvä, että Norjan hallitus suhtautuu vakavasti homoseksuaalien oikeuksiin ja toimii sen mukaisesti. Samanaikaisesti on tärkeää tarkastella ihmisoikeuksia laajemmassa mielessä. Ei ole tarkoituksenmukaista kytkeä kehitysavun leikkauksia suoraan homolakeihin”, hän jatkaa.

Tanskan kauppa- ja kehitysministeri Mogens Jensen ja Norjan ulkoministeri Børge Brende toivovat kehitysavun leikkausten välittävän viestin homolakeja vastaan. Ministerien mukaan homolait ovat ristiriidassa Ugandan oman perustuslain ja kansainvälisten sopimusten kanssa. Pitkällä aikavälillä kehitysvaroja aiotaan siirtää Ugandan valtiolta kansalaisyhteiskunnalle ihmisoikeustilanteen parantamiseksi.

Ruotsin valtiovarainministeri Anders Borg vieraili Ugandassa aiemmin tällä viikolla. Ministerin oli tarkoitus keskustella talous- ja kehityskysymyksistä ugandalaisten poliitikkojen kanssa. Lakimuutoksen vuoksi Borg muutti suunnitelmiaan ja tapasi paikallisia HLBTI-aktivisteja.

Norjassa asuva ugandalainen ihmisoikeusaktivisti Gerald Sentongo kannattaa Pohjoismaiden toimia.

”Vastustin yhdessä monien muiden ugandalaisten ihmisoikeusaktivistien kanssa pitkään kehitysavun leikkausta lain vuoksi. Ajattelimme, että ihmiset ajattelisivat, että on homoseksuaalien syytä, että koulujen, sairaaloiden ja teiden rakentamiseen käytettäviä varoja leikataan”, Sentongo kommentoi.

”Enne kuin laki allekirjoitettiin, kehitysapua antavien maiden paras keino vaikuttaa lakia vastaan oli muodostaa keskusteluyhteys Ugandan hallitukseen kehitysavun kautta. Diplomatia kuitenkin epäonnistui, painajaisesta tuli totta ja laki hyväksyttiin. Jos Ugandan hallitus ei ole halukas yhteistyöhön, tulee kehitysvaroja leikata”, hän jatkaa.

Presidentti Museveni on suhtautunut kehitysvarojen leikkauksiin rauhallisesti.

”Maailman on elettävä kanssamme, jos se ei onnistu, voivat rahoittajat pitää rahansa ja pysyä poissa”, hän kommentoi NRK-kanavan haastattelussa. Musevenin mukaan Uganda on rikas maa, joka ei tarvitse kehitysapua.

Magnus Flackén mukaan perinteisesti merkittävillä tukijavaltioilla, kuten Ruotsilla, Tanskalla, Norjalla ja Islannilla, ei ole enää samaa asemaa neuvottelupöydässä hallituksen kanssa kuin aiemmin. Tämän vuoksi kansalaisyhteiskunnan tukeminen on entistä tärkeämpää.

”Monet Pohjoismaat ovat olleet pitkään tärkeitä liittolaisia Ugandan HLBT-järjestöille, eikä vain taloudellisesti. Tulevaisuudessa tämä on entistä tärkeämpää. Järjestöt toimivat valtavan paineen alla ja tarvitsevat kaiken mahdollisen tuen”, Flacké kommentoi.