Covid-19-pandemia on kääntänyt syöpähoidon ylösalaisin. Seulonnat, leikkaukset ja ei-välttämättömät tutkimukset ovat viivästyneet. Tämä aiheuttaa vakavia seurauksia lukuisille ihmisille tulevina vuosina.
Maailman syöpäpäivänä 4. helmikuuta WHO:n Eurooppa-johtaja, tohtori, Hans Kluge korosti, että Covid-19 aiheuttaa monia uhkia.
”Meillä ei ole varaa sivuuttaa syöpäepidemiaa”, hän varoitti.
Syöpä, joka on yksi yleisimmistä kuolinsyistä Euroopassa, aiheuttaa alueella lähes 2,2 miljoonaa kuolemaaa vuosittain.
Vaarassa olevien seulonta
WHO:n mukaan syövänhoito on häiriintynyt osittain tai laajalti koronapandemian vuoksi yhdessä kolmesta Euroopan maasta. ESTRO:n mukaan 60% sädehoidon yksiköistä havaitsi potilasmäärän laskun ensimmäisen eristäytymisjakson aikana.
Yhdistyneissä kuningaskunnissa varhaisen diagnoosin saaneiden määrä laski yli 350 000: lla. Tämän nähdään johtuvan siitä, että perusterveydenhuollon kautta neuvoja ja ohjeita hakevien määrä väheni selvästi aikavälillä maaliskuu-syyskuu 2020. Ranskassa on arvioitu, että pandemian seurauksena havaitsematta jääneitä syöpiä olisi arviolta 30 000.
Belgiassa ja Alankomaissa vallitsee samanlainen tilanne. Arvioiden mukaan Belgiassa noin 5000 syöpätapausta olisi jäänyt diagnosoimatta maaliskuun 2020 alusta lähtien. Toisen aallon vaikutuksia ei ole vielä otettu tilastoissa huomioon.
Suomessa koronavirustartunnan pelko ja huoli terveydenhuollon kuormituksesta ovat todennäköisesti vähentäneet tutkimuksiin ja hoitoon hakeutumista. Samalla kiireettömän hoidon supistaminen on pidentänyt odotusaikoja. Tehostetut varotoimet tartuntojen ehkäisemiseksi ovat saattaneet vähentää diagnostista kapasiteettia. Huolta ovat herättäneet myös alueelliset syöpäseulontaohjelmien tauotukset ja toisaalta käynnissä pysyneiden ohjelmien pienemmät osallistujamäärät. Esimerkiksi kohdunkaulasyövän seulontoihin osallistumisessa Suomessa on raportoitu kymmenen prosenttiyksikön väheneminen tammi-lokakuussa 2020 verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuotta aiemmin.
Monia riskejä
Belgian syöpärekisterin johtaja Liesbet Van Eyckenille huolestuttavien lukujen syyt ovat selkeät.
”Ei-välttämättömät lääkärikäynnit, tutkimukset ja toimet keskeytettiin väliaikaisesti tai asetettiin minimiin. Lisäksi sairastumisen pelko on vähentänyt hoitoon hakeutumista”, hän toteaa.
”Huhtikuun loppuun mennessä syöpää oli diagnosoitu 60% vähemmän verrattuna vuoteen 2019. Toisin sanoen, useita tuhansia syöpiä ei diagnosoitu”, hän lisää.
ESTRO:n mukaan lääketieteen ammattilaiset ovat kohdanneet monenlaisia haasteita syövänhoidossa pandemian aikana. Heikentyneen immuunivasteen omaavilla potilailla on myös suurempi riski sairastua koronaan. Mikäli syöpäpotilas sairastuu koronaviirukseen, hoito on keskeytettävä. Monien syöpäasiantuntijoiden oli myös annettava panoksensa muille osastoille koronapandemian aiheuttamien haasteiden takia.
Toimet syöpää vastaan
Syövän torjunnassa eurooppalainen koordinointi on avainasemassa. WHO Europe on käynnistänyt yleiseurooppalaisen syöpäaloitteen nimeltä ”Yhtenäiset toimet syöpää vastaan”. WHO kehottaa toimimaan monilla eri tasoilla syöpäuhan poistamiseksi. Toiminnan tulee ulottua ruohonjuuritasolta hallituksiin asti.
Tohtori Van Eycken mukaan taudin torjumisessa tietoisten päätösten tekeminen on avainasemassa.Tähän sisältyy terveelliset elämäntavat, tasapainoinen ruokavalio, liikunta ja osallistuminen seulontoihin.
”Lisäksi on välttämätöntä, että terveydenhoitoa on saatavilla. Sen tulee olla nopeaa, turvallista, ihmislähtöistä ja laadukasta”, hän lisää.
Rokotuskampanjoiden ollessa käynnissä kaikkialla Euroopassa, tohtori Van Eycken yrittää lieventää pelkoa.
”Syöpäpotilaita ei ole unohdettu rokotusstrategiassa. Päinvastoin, heidät jopa asetetaan etusijalle. Odota, aika koittaa kyllä. Varmista, että olet hyvin perillä ja valitse rokotuksen ottaminen ”, hän toteaa.