16.3.2015 – YK:n entinen alipääsihteeri Hans Coréll väittää Länsi-Saharan rannikolla tehtävän öljynetsinnän olevan laitonta. International Judicial Monitor –lehdessä julkaisemassaan artikkelissa Coréll kyseenalaistaa myös EU:n ja Marokon välisen kalastussopimuksen laillisuuden.
Marokko on hallinnut suurinta osaa Länsi-Saharasta sen jälkeen, kun Espanjan siirtomaavalta alueella päättyi vuonna 1976.
Monet Pohjoismaat ovat vastustaneet voimakkaasti Marokon aikeita hyödyntää Länsi-Saharan luonnonvaroja. Tästä huolimatta norjalaista teknologiaa käyttävä öljynporauslautta aloitti öljyn ja kaasun poraamisen Länsi-Saharan rannikolla viime vuonna. Myös useita muita pohjoismaisia yrityksiä on mukana porauksissa.
Kaikki viisi Pohjoismaiden hallitusta ovat julistaneet poraukset laittomiksi. Pohjoismaiden mukaan alueen luonnonvaroja pitäisi käyttää vain siellä asuvien heimojen hyväksi ja heidän luvallaan.
Pohjoismaiden mielipide perustuu Hans Coréllin kirjoittamaan oikeudelliseen lausuntoon vuodelta 2002. Coréll työskenteli tuolloin YK:n oikeudellisten asioiden ja neuvonannon alipääsihteerinä ja toimitti lausunnon turvallisuusneuvostolle sen pyynnöstä.
“Olen netistä huomannut, että öljynporaamista harjoittavat yritykset vakuuttavat toimien olevan yhteensopivia oikeudellisen lausuntoni kanssa. Näin ei kuitenkaan ole”, Hans Coréll kirjoittaa artikkelissaan.
Coréllin mukaan on väärin, että öljynporausta käsittelevässä sopimuksessa Länsi-Saharaan viitataan Marokon kuningaskunnan eteläisinä provinsseina.
”Neuvottelut pelkkää teatteria”
Coréll löytää artikkelissaan huomautettavaa myös Euroopan Unionin ja Marokon välisestä kalastussopimuksesta.
”Tämäntyyppisen sopimuksen pitäisi sisältää selkeät, koordinaattien määrittelemät rajat Länsi-Saharan rannikon kalastusalueelle, jotta sopimus olisi laillinen”, hän kirjoittaa.
Kalastuslupia Länsi-Saharaan jakava hallintojärjestelmä ei saisi Coréllin mukaan olla yhteinen Marokon kanssa. Lisäksi kalastusluvilla tehdyt tuotot pitäisi kerätä itsenäiselle tilille, eikä Marokon valtionvarainministeriölle tai vastaavalle taholle. Länsi-Saharan asukkaiden edustajat voisivat silloin itsenäisesti toteuttaa tilintarkastukia ja varmistaa, että tulot käytetään heidän hyväksymällään tavalla.
“Tätä taustaa vasten YK:n turvallisuusneuvoston pitäisi tutkia kalastussopimuksen laillisuutta sekä pyytää Kansainväliseltä tuomioistuimelta neuvoa-antava lausunto siitä, miten sopimus noudattaa YK:n peruskirjan artikkelia 96. Mikäli turvallisuusneuvosto ei pääse asiasta yksimielisyyteen, YK:n yleiskokous voi tehdä siitä aloitteen.”
Coréll kirjoittaa artikkelissaan, että turvallisuusneuvosto ei voi antaa tilanteen jatkua samanlaisena Länsi-Saharassa.
”Tämä kehitys on jatkunut jo vuosikymmeniä. On selvää, että nykyiset neuvottelut ovat pelkkää teatteria. Miten tästä päästään eteenpäin on poliittinen kysymys, joka turvallisuusneuvoston pitää ottaa käsittelyyn.”
YK on etsinyt ratkaisua kiistaan Länsi-Saharasta vuodesta 1976, jolloin Marokko ja länsisaharalainen kapinaliike Frente Polisario ottivat yhteen alueen hallinnasta.
Huhtikuussa 2014 turvallisuusneuvosto pidensi YK:n mandaattia Länsi-Saharan aselevon valvomiseen vuodella. Tavoitteena on lopulta järjestää kansanäänestys alueen itsemääräämisoikeudesta.
Artikkeli on osa UNRICin uutiskirjettä. Lue loput artikkelit täältä: Maaliskuu 2015
Lisää Länsi-Saharasta:
Puheista huolimatta pohjoismaalaiset osallisina Länsi-Saharan öljynporauksiin