Moni ei ehkä tunne näyttelijä Angunnguaq Larsenia, mutta Grönlannin television katsojille hän on jo hyvin tuttu ja pian ehkä myös muillekin. Hän nimittäin näyttelee Yellow Birdin ja Saga filmin tuottamassa ruotsalais-islantilaisessa Heikolla jäällä –sarjassa rauhallista ja karismaattista poliisijohtajaa. Sarjaa voisi kuvailla ”pohjoismaalaiseksi noir –tyyliksi”, jota ohjaa geopoliittiset käänteet kauniissaGrönlannin maisemassa.
Angunnguaq Larsen hymyilee hyvästä syystä, sillä hän on juuri tehnyt uransa hienoimman näyttelijäsuorituksen ja Tanskan itsehallintoalue Grönlanti on avautumassa jälleen, sillä maa on julistettu korona-vapaaksi.
44-vuotias Larsen on tietenkin innoissaan rajoitusten purkautumisesta ja sosiaalisen elämän palautumisesta, mutta hän muistelee myös lämmöllä viime viikkoja, jotka hän vietti perheensä kanssa.
Perheen lähentyminen
”Tämä on mielestäni ollut monille hyvä asia. Elämämme on ollut niin nopea tempoista, ja nyt olemmekin viettäneet suurimman osan ajasta kotona. Tämä on lähentänyt perhettämme.”
Yhdistyneiden Kansakuntien alkuperäiskansojen pysyvä foorumi on pyytänyt maita tuottamaan tietoa koronaviruksesta paikallisilla kielillä, eikä Grönlannin ole tarvinnut miettiä tätä sen enempää, sillä grönlannin kielellä on alueella virallinen asema.
Larsen, lempinimeltään Angu, huomauttaa ironisesti, että Tanskan lehdistö piti ”jymyuutisena” alkoholin myynnin kieltämistä, mutta ei raportoinut lähes laisinkaan Grönlannin olemattomista koronavirustartunnoista.
Tanskassa Grönlannin asemasta ollaan keskusteltu jo pitkään, ja huomio on ollut taloudellisissa avustuksissa ja sosiaalisissa ongelmissa. Nyt huomio on kuitenkin viime vuosina siirtynyt suurvaltoihin ja niiden kiinnostukseen arktista aluetta kohtaan.
Grönlannin väkiluku on vain 60 000, ja kaikille riittää reilusti tilaa: saari on maailman suurin saari 2,2 miljoonalla neliökilometrillä, mikä vastaa koko Länsi-Eurooppaa.
Uusi todellisuus
Grönlannista iso osa on jään peitossa, mutta silti jäätön alue on yhtä iso kuin Ruotsi tai Norja ja Islanti yhteensä. Grönlannin jääpeitteen hiljattainen sulaminen ja tuleva jäätön kesä on luonut uuden geopoliittisen todellisuuden.
Heikolla jäällä –sarjaa katsoneille ei tule yllätyksenä, että myös todellisuudessa suurvallat vääntävät Tanskan kanssa kättä Grönlannista.
”Todellisuus imitoi taidetta, se on hyvin sanottu”, Angu sanoo, sillä samana päivänä, kun Grönlanti oli ollut tasan kolme viikkoa ilman yhtäkään COVID-19-tapausta, Yhdysvallat ilmoitti antavansa 12 miljoonan dollarin tuen, vaikka Grönlanti ei sellaista ollut edes pyytänyt.
Ennen kuin Heikolla jäällä –sarja oli edes ilmestynyt, Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ehdotti Grönlannin ostamista, mistä Tanska kieltäytyi.
Grönlantilaisilta ei kysytty heidän mielipidettään, mutta Angu suhtautuu muutenkin varauksella Yhdysvaltojen äkilliseen kiinnostukseen. ”Kaikki täällä ovat sitä mieltä, että meillä ei ole syytä saada Yhdysvalloilta rahaa. Kaikki tietävät, että siihen kuitenkin liittyisi jotain ehtoja.”
Ilmastonmuutos ja öljy
Angunnguaq Larsen näyttelee sarjassa pienen grönlantilaisen kaupungin paikallista poliisipäällikköä. Kaupungissa pidetään arktisen alueen neuvoston kokous, johon kokoontuu Yhdysvaltojen, Venäjän, Kanadan, Norjan, Ruotsin, Suomen, Islannin ja Grönlantia edustavan Tanskan ulkoministerit. Tarkoituksena on solmia sopimus, joka kieltää öljyn poraamisen alueella.
Jännittävän sarjasta tekee heti alussa paljastettu odottamaton käänne: Grönlannin vesistöstä on löydetty valtava öljysuoni, jonka vuoksi sarjan päähenkilöt turvautuvat väkivaltaan estääkseen sopimuksen synnyn. Katsoja joutuu arvailemaan, kuka todellisuudessa on sarjan ”pahis”: amerikkalaiset, venäläiset, ruotsalaiset vai tanskalaiset.
Grönlannin luonnonvarastojen hyödyntämisestä voi tulla helpompaa jäätiköiden sulaessa ilmastonmuutoksen seurauksena. Alueella uskotaan olevan harvinaisia metalleja, timantteja, kultaa ja kuparia, mutta kustannusten ja infrastruktuurin vuoksi niihin on vaikea päästä käsiksi. Tällä hetkellä Grönlanti on riippuvainen Tanskalta saadusta taloudellisesta tuesta, mutta tavoitteena on itsenäistyä taloustilanteen sen salliessa.
Heikolla jäällä –sarja esittää kysymyksen siitä, että mitä tapahtuisi, jos Grönlannista löydettäisiin iso määrä öljyä, joka mahdollistaisi itsenäistymisen, mutta edistäisi merkittävästi ilmastonmuutosta.
Arvioiden mukaan 13% löytämättömästä öljystä ja 30% löytämättömästä maakaasusta sijaitsee arktisella alueella. Grönlannin vesistöstä ei ole öljyä vielä onnistuttu löytämään, ja aihe onkin kiistanalainen esimerkiksi menneiden öljyvuotojen vuoksi.
Kestävää turismia
Sekä Washington että Bryssel on varpaillaan, sillä Kiina on osoittanut yllättäen kiinnostusta arktiseen alueeseen. Kiinalaiset yritykset ovat esimerkiksi ilmaisseet halukkuutta tukea uusien lentokenttien rakentamista.
Toiveet turismin lisääntymisestä voi kuitenkin olla vain haihattelua, sillä koronaviruksen vuoksi kukaan ei osaa ennustaa turismin tulevaisuutta.
Yhdysvaltojen suurlähettiläs Carla Sands mainitsi kestävän turismin (unohtamatta öljyä, kaasua ja harvinaisia maametalleja) vaihtoehtona Yhdysvaltojen talousavun hyödyntämisessä.
Yhdysvallat sanoivat talousavun vähentävän Grönlannin riippuvaisuutta suurvalloista, mutta samanaikaisesti tiedotustilaisuudessa Kiina ja Venäjä maalattiin epäimartelevassa valossa nostaen näin alustalle Yhdysvaltoja avunantajana.
Ei ”sotilaita helvetistä”
Todellisten diplomaattien kinat kalpenevat kuitenkin Heikolla jäällä –sarjan juonittelulle, ammuskelulle, kidnappaamisille ja räiskyvälle toiminnalle.
Sekä Angu Larsen että suurlähettiläs Carla Sands ovat jokapaikanhöyliä. Larsen on sekä näyttelijä, että muusikko ja ääniteknikko, ja Sands ennen uraa liiketoiminnassa ja diplomatiassa teki näyttelijän hommia. Vain aika näyttää tuleeko Grönlannin tulevaisuus olemaan samanlainen kuin Larsenin Heikolla jäällä –sarjassa vai onko se sittenkin samankaltainen kuin Sandsin menneisyys: Kaunis ja rohkea tai kenties Kuoleman kyttääjä ja sotilaita helvetistä.