Koronavirus on pahentanut jo olemassa olevaa syvälle juurtunutta epätasa-arvoa, minkä vuoksi Guterres kehottaa hallituksia, kansalaisia, kansalaisyhteiskuntia, yrityksiä ja muita toimijoita tulemaan yhteen muodostaakseen uuden yhteiskuntasopimuksen, joka varmistaa tasa-arvoisen ja oikeudenmukaisen tulevaisuuden kaikille.
Lue pääsihteeri Guterresin ehdotus kokonaisuudessaan:
MIELIPIDEKIRJOITUS: ”EPÄTASA-ARVOPANDEMIAN SELÄTTÄMINEN: UUSI YHTEISKUNTASOPIMUS UUDELLE AIKAKAUDELLE”
Epätasa-arvo uhkaa hyvinvointiamme ja tulevaisuuttamme. Maailmaa ravistelevat maailmanlaajuinen valtapeli, rasismi, sukupuolisyrjintä ja tuloerot. Tarvitsemme uudenlaista tapaa ajatella, jotta voimme pysäyttää ja kääntää nykyisen suunnan.
Usein ihmiset sanovat, että talouskasvu hyödyttää kaikkia, mutta todellisuudessa epätasa-arvo heikentää kaikkia. Maailmassa vallitseva epätasa-arvo on tehnyt maailmasta haavoittuvaisen, ja nyt koronavirus hyödyntää ja pahentaa tätä.
Virus tuo yhä vahvemmin esille vallitsevan epätasa-arvon. Se asettaa suurimpaan riskiin haavoittuvassa asemassa olevien terveyden, ja yhteiskunnalliset ja taloudelliset vaikutukset iskevät niihin, joilla on jo valmiiksi vaikeuksia pärjätä. 100 miljoonaa ihmistä saattaa joutua äärimmäiseen köyhyyteen ja maailma kohtaa historiallisen nälänhädän, jos emme toimi heti.
Ihmiset ovat vastustaneet epätasa-arvoa jo ennen koronavirusta. Vuosina 1980-2016 maailman rikkain yksi prosentti keräsi itselleen 27% kaikesta kumulatiivisesta talouskasvusta. Raha ei kuitenkaan ole ainoa mittari epätasa-arvolle. Ihmisten mahdollisuudet elämässä riippuvat esimerkiksi heidän sukupuolestaan, perheestään, etnisestä taustastaan, ihonväristään ja mahdollisesta vammasta. Epätasa-arvon eri osa-alueet usein limittyvät keskenään ja vahvistavat toisiaan monien sukupolvien ajan, mikä määrittelee miljoonien ihmisten elämän ja odotukset, ennen kuin he ovat edes syntyneet.
Tässä vain yksi esimerkki epätasa-arvosta: maissa, jossa on korkea inhimillinen kehitys, yli puolet 20-vuotiaista saa korkea-asteen koulutusta. Maissa, jossa on heikko inhimillinen kehitys, luku on 3%. Järkyttävintä on, että heikon inhimillisen kehityksen maissa noin 17 prosenttia 20 vuotta sitten syntyneistä nuorista on jo kuollut.
Ihmiset ovat vihaisia, mikä antaa pontta yhteiskunnallisille liikkeille. Maailma on nähnyt esimerkiksi antirasistisia liikkeitä, jotka levisivät kaikkialle maailmassa George Floydin kuoleman jälkeen, ja rohkeat naiset paljastavat vallassa olevia miehiä, jotka ovat hyväksikäyttäneet heitä. Nämä ovat jälleen vain yksi esimerkki siitä, miksi yhteiskuntamme eivät toimi tällaisenaan. Tämän lisäksi kaksi mullistavaa ilmiötä, digitaalinen vallankumous ja ilmastokriisi, uhkaavat pahentaa epätasa-arvoa ja epäoikeudenmukaisuutta yhä enemmän.
COVID-19 on koko ihmiskunnan tragedia. Se on kuitenkin myös luonut mahdollisuuden rakentaa tasa-arvoisemman ja kestävämmän maailman, joka perustuu kahteen ideaan: uuteen yhteiskuntasopimukseen ja uuteen maailmanlaajuiseen diiliin.
Uusi yhteiskuntasopimus tuo yhteen hallitukset, kansalaiset, kansalaisyhteiskunnat, yritykset ja muut toimijat yhteisen hyvän edistämiseksi.
Koulutusta ja teknologiaa täytyy hyödyntää mahdollisuuksien ja tasa-arvon edistämiseksi, sillä koulutuksella ja teknologialla voidaan tarjota elinikäisiä mahdollisuuksia oppia oppimaan ja oppia uusia taitoja osaamistaloudessa.
Tarvitsemme tuloihin ja varakkuuteen oikeudenmukaista verotusta, uuden sukupolven sosiaaliturvapolitiikkaa, universaalia terveydenhuoltoa, jossa kaikilla on tukiverkosto sekä universaalin perustulon kaikille.
Jotta voimme tehdä uuden yhteiskuntasopimuksen, täytyy meidän tehdä uusi maailmanlaajuinen sopimus, jolla varmistamme, että valta, varakkuus ja mahdollisuudet jakautuvat laajemmin ja oikeudenmukaisemmin kansainvälisesti.
Uuden maailmanlaajuisen sopimuksen täytyy perustua oikeudenmukaiseen globalisaatioon, jokaisen ihmisen oikeuksiin ja ihmisarvoon, luonnon kanssa tasapainossa elämiseen, tulevien sukupolvien oikeuksien kunnioittamiseen sekä inhimillisellä eikä taloudella mitattavaan menestykseen.
Tarvitsemme maailmanlaajuista hallintoa, joka perustuu globaalien instituutioiden kattavaan, inklusiiviseen ja tasa-arvoiseen osallistumiseen. Kehittyvillä mailla täytyy olla enemmän vaikutusvaltaa, niin YK:n turvallisuusneuvostossa, IMF:ssä kuin myös Maailmanpankissakin.
Tarvitsemme inklusiivisempaa ja tasapainoisempaa monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää, joka mahdollistaa kehittyvien maiden liikkumisen ylemmäs maailmanlaajuisissa arvoketjuissa.
Velkajärjestelmää täytyy uudistaa ja lainan ottamista halventaa siten, että talousjärjestelmä kannustaa tekemään investointeja vihreään ja oikeudenmukaiseen talouteen.
Uudella maailmanlaajuisella sopimuksella ja uudella yhteiskuntasopimuksella saamme maailman oikeaa suuntaa kohti, jolloin muistamme lupauksen Pariisin ilmastosopimuksesta ja voimme saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet, jotka ovat maailmanlaajuisesti yhteisesti sovittu näkemys rauhasta ja kukoistuksesta terveellä planeetalla vuoteen 2030 mennessä.
Maailma on hajoamispisteessä. Jos puutumme epätasa-arvoon uudella yhteiskuntasopimuksella ja uudella maailmanlaajuisella sopimuksella, voimme saavuttaa oikean kurssin kohti parempaa tulevaisuutta.