Ihmisoikeudet. Kansainvälinen yhteisö viettää ihmisoikeuksien päivää joka vuosi 10. joulukuuta. Päivää on vietetty vuosittain alkaen vuodesta 1948, jolloin YK:n yleiskokous hyväksyi ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen (engl. The Universal Declaration of Human Rights, UDHR). Julistus on saatavilla yli 500 kielellä ja on näin maailman eniten käännetty asiakirja. Se on laadittu yhdessä erilaisten oikeudellisesti ja kulttuuritaustaisten edustajien toimesta. Julistuksessa vahvistettiin ensimmäistä kertaa yleismaailmallisesti suojeltavat perusihmisoikeudet.
Luovuttamaton oikeus kaikille
Julistus ei ole oikeudellisesti sitova, mutta se auttaa muovaamaan politiikkaa ja lainsäädäntöä kaikkialla maailmassa. Ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa esitettyihin 30 oikeuteen ja vapauteen kuuluvat muun muassa oikeus sananvapauteen, oikeus koulutukseen ja oikeus hakea turvapaikkaa. Se sisältää myös kansalais- sekä poliittiset oikeudet, kuten oikeuden elämään, vapauteen ja yksityisyyteen. Siihen kuuluvat myös taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet, esimerkiksi oikeus sosiaaliturvaan, terveyteen ja riittävään asuinmajoitukseen.
Ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa julistetaan ne luovuttamattomat oikeudet, jotka jokaisella ihmisellä on riippumatta rodusta, ihonväristä, uskonnosta, sukupuolesta, kielestä, poliittisista tai muista alkuperistä, omaisuudesta, syntyperästä tai muunlaisesta asemasta.
Perusta yhtäläisyydelle
Sen jälkeen kun ihmisoikeusyleissopimus hyväksyttiin vuonna 1948, ihmisoikeudet on taattu ja tunnustettu aiempaa paremmin kaikkialla maailmassa. Myös muun muassa naisten, lasten ja nuorten oikeuksia on parannettu, alkuperäiskansojen oikeuksia suojella ja ylläpitää maataan sekä kulttuuriaan on parannettu. Myös kuolemanrangaistus on lakkautettu monissa maissa.
”Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus on erityinen kirjoitelma”, sanoo YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Volker Türk. ”Aikana, jolloin maailma selvisi katastrofaalisista tapahtumista, julistuksessa esitettiin yleismaailmalliset oikeudet, ja tunnustettiin jokaisen ihmisen yhtäläinen arvo.”
UDHR:n lupaus ihmisarvosta ja oikeuksien yhdenvertaisuudesta on kuitenkin ajautunut hyökkäyksen kohteeksi. Maailmaa uhkaavat ilmastokriisi, koronapandemia, lisääntyneet konfliktit, taloudellinen epävakaus, vääränlainen tiedottaminen, rotuepäoikeudenmukaisuus ja maailmanlaajuiset takaiskut naisten oikeuksien osalta.
Julistuksen 75. vuosipäivä vuonna 2023
”Ensi vuonna vietettävän Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 75. vuosipäivän tulisi olla kehote toimia”, sanoi YK:n pääsihteeri António Guterres. ”Ihmisoikeudet ovat ihmisarvon perusta ja rauhanomaisen, osallistavien, oikeudenmukaisten, tasa-arvoisten ja vauraiden yhteiskuntien kulmakivi.”
Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 75-vuotisjuhlaa vietetään 10. joulukuuta 2023. Siihen asti ja tämän vuoden ihmisoikeuspäivästä alkaen YK:n ihmisoikeusneuvosto muistaa ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta korostamalla sen perintöä, arvoa ja vaikutusta.
Tiesitkö, että…
- Eleanor Roosevelt toimi julistuksen valmistelukomitean puheenjohtajana. Prosessiin osallistui jäseniä eri puolilta maailmaa, mikä on todiste ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuden merkityksestä.
- Vuonna 2011 Yhdistyneet Kansakunnat julisti pääsyn internettiin ihmisoikeudeksi.
- YK:n yleiskokous hyväksyi ylivoimaisella enemmistöllä 28. heinäkuuta 2022, että on universaali ihmisoikeus elää ”puhtaassa, terveellisessä ja kestävässä ympäristössä”.
- YK:n ihmisoikeustyö oli alun perin pieni osasto järjestön päämajassa 1950-luvulla.
- Julistus on ”yleisesti hyväksytty olevan kansainvälisen ihmisoikeuslain perusta”, ja se on YK:n mukaan inspiroinut yli 80 kansainvälistä ihmisoikeussopimusta sekä -julistusta.