Melkein 40% islantilaisista on ladannut puhelimeensa jäljityssovelluksen, joka auttaa terveydenhuoltoa taistelemaan koronaviruksen leviämistä vastaan.
360 000 ihmisen maassa sovelluksen on ladannut 136 000 ihmistä. Laittaaksemme tämän mittakaavaan: luku on yhtä suuri kuin 2,2 miljoonaa ihmistä olisi Suomessa ladannut sovelluksen, joka teoriassa voisi antaa viranomaisille mahdollisuuden seurata vähintään jokaisen perheen yhden jäsenen fyysisiä liikkeitä.
”Toivomme, että ihmiset lataavat sovelluksen, sillä tartuntaketjujen jäljittämisellä voimme voittaa koronaviruksen”, kertoi Islannin terveydenhuollon johtaja Alma Möller tiedotustilaisuudessa.
Sovellus antaa tietoa ihmisten liikkumisesta, ja jäljittää heidän yhteyksiä koronavirustartunnan saaneisiin tai tartuntaa epäileviin.
Viranomaiset pyytävät sovelluksen käyttäjältä lupaa päästä käsiksi tämän GPS-tietoihin, jos puhelimen omistajalla ilmenee koronavirustartuntaan viittaavia oireita. Sovelluksen käyttäjän liikkumista voidaan seurata vain hänen luvallaan.
”Käytännössä sovellus toimii ihmisten muistin virkistämisenä”, poliisijohtaja Ævar Pálmi Pálmason kertoi UNRIC:lle haastattelussa.
Toisinaan sovellus ei ole aina oikeassa. ”Välillä ihmiset ovat kertoneet meille matkustelleensa lauantaina, kun taas sovellus kertoo heidän matkustaneen perjantaina.” Tällä on tietenkin suuri vaikutus tartuntaketjujen jäljittämiseen.
Tartunnan saaneilta ihmisiltä kysellään heidän kontakteista muiden kanssa. ”Jos joku on esimerkiksi ostanut take-away kahvin, otamme yhteyttä kahvilaan. Pyrimme sitten selvittämään, onko kahden metrin turvaväliä noudatettu, ja jos jonkinlaista kosketusta on tapahtunut, joudumme toisinaan määräämään ihmisiä karanteeniin”, Pálmason sanoo.
Miten viranomaiset ovat sitten onnistuneet saamaan 40% Islannin väestöstä lataamaan sovelluksen? Vastaus on yksinkertainen: luottamus ja läpinäkyvyys.
Islantilaisista 96% luottaa viranomaisten toimitapoihin koronaviruksen vastaisessa taistelussa. Tähän syynä voi olla esimerkiksi se, että hallitus antoi heti pandemiaan liittyvän viestinnän ja johtamisen terveyden ja väestönsuojelun ammattilaisille.
Jäljityssovelluksen loivat yksityisen sektorin yritykset, jotka kehittävät normaalistikin erilaisia ohjelmistoja. Jäljityssovellus annettiin terveysviranomaisten käyttöön ilmaiseksi.
Koulutukseltaan ohjelmoija ja nykyinen Islannin piraattipuolueen jäsen Helgi Hrafn Gunnarson on kritisoinut paljon laajaa tiedonkeruuta. Luonnollisesti hän oli alkuun kriittinen myös jäljityssovellusta kohtaan.
”Juteltuani terveydenhuollon johtajan kanssa sain sovelluksen koodin tarkasteltavaksi ja vakuutuin siitä, viranomaiset pääsevät käsiksi henkilökohtaisiin tietoihin vasta sovelluksen käyttäjän luvan jälkeen.”
Islantilaiset ovat muutenkin innokkaita sosiaalisen median ja netin käyttäjiä. ”Monilla on jo aikaisemminkin ollut samankaltainen jäljityssovellus puhelimessaan”, sutkautti opettaja Matthías Kristianse, ”sitä kutsutaan Facebookiksi.” ”Tämä jäljityssovellus ei kerää mitään sellaista tietoa mitä Facebook ja Google eivät kerää”, Hjärdís Árnadótir totesi.
Etelä-Korea ja Singapore ovat olleet edelläkävijöitä jäljityssovellusten kehittämisessä. Näiden maiden sovellukset eroavat Islannin sovelluksesta kuitenkin siinä, että niissä näkee, kuinka lähellä on itse ollut COVID-19-tapausta. Myös Ranskan viranomaiset pyrkivät kehittämään tällaisen sovelluksen.
Viime viikolla myös Norja julkaisi oman sovelluksensa. Smittestopp-sovellus auttaa hallitusta jäljittämään tartuntaketjuja, mutta se myös kertoo käyttäjille, jos he ovat olleet kontaktissa tartunnan saaneen ihmisen kanssa.
”Itse olen sitä mieltä, että mahdollisimman monen kannattaisi ladata sovellus. Se auttaa meitä saamaan takaisin vapautemme ja tavallisen elämämme”, sanoi Norjan pääministeri Solberg. Hän myös mainitsi, että sovelluksen lataaminen on vapaaehtoista, mutta mitä useampi sitä käyttää sitä nopeammin Norjan on mahdollista vähentää rajoituksia.
Norjassa sovellus on herättänyt enemmän keskustelua kuin Islannissa. Suurin huolenaihe on, että viranomaiset säilövät käyttäjien liikkumisen tiedot keskitetysti datapankkiin 30 päiväksi.
Norjassa suosittu Verdens Gang (VG) –sanomalehti kirjoitti pääkirjoituksessaan, että se tukee harkiten sovellusta, mutta suosisi enemmän ratkaisua, jossa informaatio säilytettäisiin käyttäjien puhelimissa datapankin sijasta. ”Tämä turvaisi paremmin ihmisten yksityisyydensuojan. Datan keskitetty kerääminen on sovelluksen ongelmallisin puoli.”
Myös Google ja Apple ovat ilmaisseet halukkuutensa auttaa sovellusten luomisessa. Myös Ruotsissa odotetaan, että saataisiin sovellus, jolla voidaan varoittaa tartunnan saaneiden ihmisten sijainnista.
”Olemme hitaasti mutta varmasti lähestymässä tilannetta, jossa jäljityksen avulla löydämme viimeisetkin COVID-19-tapaukset. Silloin jäljitysteknologia on avuksi”, sanoi Ruotsin johtava epidemiologi Anders Tegnell tiedotustilaisuudessa.
Viimeisten COVID-19-tapausten jäljittäminen tuntuu kuitenkin ikävä kyllä olevan vielä kaukana tulevaisuudessa.