Ilmastonmuutos. Islannille nimensä antaneet jäätiköt katoaisivat tutkijoiden mukaan kahden vuosisadan kuluessa – sama kohtalo koskisi kaikkia muitakin, ainoastaan suurimpia jäätiköitä lukuun ottamatta, tämän vuosisadan loppuun mennessä.
Yhdessä ensimmäisistä ja kuuluisimmista tieteisromaaneista, Jules Vernen teoksessa Matka maan keskipisteeseen, matka planeetan salaperäiseen sisäiseen maailmaan alkaa Islannissa jäätikön alla olevasta tulivuoresta.
Tutkijat ennustavat nyt, että Snæfellsjökull-jäätiköstä on jäljellä hyvin vähän vuosisadan puoliväliin mennessä. Ennusteen lisäksi kyseisen jäätikön olisi mahdollista jopa kadota nykyisen vuosisadan loppuun mennessä.
Jules Vernen 160 vuotta vanhassa romaanissa saksalainen tiedemies Otto Lidenbrock yhdessä hänen veljenpoikansa Axelin ja islantilaisen oppaan, Hansin, kanssa menevät tunneleihin, jotka johtavat maan keskipisteeseen 7-800 000 vuotta vanhan jäätikön/tulivuoren sisään.
Tulivuoritoiminta ei ole sulattanut lumipeitettä 3. vuosisadan jKr. jälkeen, eli 1750 vuoteen, mutta nyt ilmaston lämpeneminen sulattaa.
Kadonnut jo 50 prosenttia
”Se tulee katoamaan vuosisadan loppuun mennessä”, vahvistaa Guðfinna Th. Aðalgeirsdóttir, joka on jäätiköntutkija sekä aktiivinen toimija IPCC:ssä. IPCC on YK:n tärkein ilmastonmuutosta käsittelevä tieteellinen elin. ”Se tulee todennäköisesti katoamaan suurimmaksi osaksi vuosikymmenien kuluessa tai vuosisadan puoliväliin mennessä.”
Snaefellsjökull on kutistunut jo yli puoleen siitä, mitä se oli 1800-luvun lopun jälkeen. Nykyisin se peittää 10 neliömetriä ja on keskimäärin 30 metriä paksu.
”Ei ole epäilystäkään siitä, nostaako ihmisen toiminta maapallon lämpötilaa aiheuttaen ilmastonmuutosta maapallolla, mikä taas aiheuttaa jäätiköiden sulamista”, Aðalgeirsdóttir täsmentää.
”Maapallon lämpötila on noussut jo 1,1°C . Jos Pariisin sopimus pitää paikkansa, lämpeneminen olisi enintään 2°C ja toivottavasti enintään 1,5 °C verrattuna esiteolliseen aikaan. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että lämpötila nousee 2,8°C tämän vuosisadan aikana.”
Jäätiköt peittävät noin 10 prosenttia Islannin pinta-alasta ja ovat pinta-alaltaan noin 11 000 km2.
Pienemmät jäätiköt suuremmassa vaarassa
Pienemmät jäätiköt ovat maailmanlaajuisesti alttiimpia lämpötilan nousulle kuin suuremmat. Islannin pienin jäätikkö, jonka nimi on osuvan lyhyt: Ok, on jo kadonnut. Jopa Euroopan suurin jäätikkö, Vatnajökull, tulee katoamaan lopulta.
”Jos Pariisin sopimus pitää paikkansa, Vatnajökullista olisi jäljellä 30-60 prosenttia vuonna 2300 – jos lämpötila kuitenkin nousee 4°C , niin nykyisestä jäisi noin 0-30 prosenttia”, Ragnarsdóttir sanoo. Kaikki Islannin pienimmät jäätiköt ovat tämän mallin mukaan kadonneet kahden vuosisadan kuluessa.
Kaikkien Islannin jäätiköiden sulaminen aiheuttaisi noin 9 millimetrin osuuden ilmaston lämpenemisen aiheuttamasta merenpinnan noususta.
Nopea sulaminen vuoden 1994 jälkeen
Tutkijoille ei ole yllätys, että Islannin jäätiköt ovat sulamispisteessä. Itse asiassa, jos on olemassa jokin yllätys, se olisi se, että ne eivät katoaisi nykyistä nopeammin.
Euroopan suurimman saaren, Islannin, lämpötila on läheisessä yhteydessä meren lämpötilaan ja siksi Luoteis-Atlantin lämpötilan nousu on vaikuttanut Islannin jäätiköiden sulamiseen.
”Vuoden 1994 jälkeen meret Islannin ympärillä lämpenivät huomattavasti, samaan aikaan kaikki jäätiköt alkoivat hävitä melko nopeasti. Sitten vuonna 2011 tapahtui jotain odottamatonta”, jäätiköntutkija kertoo.
Salaperäinen ”Blue Blob”
Jäätiköiden sulaminen hidastui. Se tapahtui samaan aikaan, kun Pohjois-Atlantilla Grönlannin eteläpuolella kehittyi alueellinen jäähtymisalue, jota kutsutaan nimellä Blue Blob. Blue Blob on hillinnyt ilmakehän lämpenemistä Islannissa vuodesta 2011 lähtien ja vähentänyt jopa jäätiköiden sulamista puoleen.
Blue Blob on yksi harvoista paikoista maapallolla, joka ei lämpene. Lisäksi arktinen alue on lämmennyt lähes neljä kertaa nopeammin kuin mikään muu paikka maapallolla.
On edelleen jokseenkin mysteeri, miten Blue Blob on syntynyt ja miksi se on niin paljon kylmempi kuin sen ympäröivät vesistöt.
Armonaika ei kuitenkaan kestä kauan. ”Pohjois-Atlantin jäähtymisen ennustetaan jatkuvan 2050-luvun puoliväliin asti, mikä hidastaa Islannin jäätiköiden massahäviötä entisestään”, Aðalgeirsdóttir selittää. ”Sen jälkeen se jatkuu, kun alueellinen jäähtyminen Blue Blobissa heikkenee.”
Auringonsäteiden kirkas tulva
Snæfellsjökull-jäätikkö on tunnettu kauneudestaan, ja se houkuttelee vuosittain kymmeniä tuhansia turisteja. Jules Vernen uraauurtavassa tieteisromaanissa kertoja ihmettelee ”luonnon yleviä puolia” ja vuoren ”auringonsäteiden kirkasta tulvaa”. 1 446 metriä korkeaa lumihuippua voi tosiaan helposti ihailla valtameren toiselta puolelta Islannin pääkaupungista Reykjavikista noin 120 kilometrin päästä.
Mutta jos ilmaston lämpenemistä ei pysäytetä, tämä on historiaa muutamassa vuosikymmenessä.