Joulukuu 2014 – Sarjakuvat pohjoismaalaisista uimapuvuissa sulavien lumikinosten vierellä saattavat kuvata tulevaisuutta, jonka osa ihmisistä toivottaisi mielellään tervetulleeksi. Mutta mitkä ovat ilmastonmuutoksen todelliset seuraukset pohjoismaissa, ellei mitään tehdä?
Talvea rakastaville tulevaisuus ei näytä kovin valoisalta. Lämpimämpi ilmasto tarkoittaisi todellakin vähemmän lunta, esimerkiksi Etelä-Suomessa lumipeite saattaisi vähentyä jopa 80-90 prosentilla nykyisestä.
Lämpimämpi ilmasto tekisi kuitenkin talvista pilvisempiä ja aurinkoa nähtäisiin entistä harvemmin. Tästä saatiin Suomessa jo esimakua auringon pilkahdettua vain 13 tunnin ajan marraskuun aikana. Tulevaisuudessa voidaan yhä odottaa erittäin lumisia talvia, mutta entistä harvemmin, ja luminen aika tulee lyhenemään.
Pohjois-Eurooppa tulee olemaan pilvisempi talvisin, ja siksi pääsemme nauttimaan yhä vähemmän auringonvalosta. Alkutalvesta lumipeite on Suomessa enää noin 80 prosenttia entisestä. Talvien harmaus korostaa entisestään valoa heijastavan lumen vähentyessä.
Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen keskilämpötila on noussut yli kaksi astetta viimeisten 166 vuoden aikana. Erityisen nopeaa lämpeneminen on ollut 1960-luvulta saakka. Suomessa ilmasto lämpenee kaksi kertaa nopeammin kuin muualla maailmassa.
Kuumemmat kesät
Kesistä on jo tullut aikaisempaa kuumempia, ja tämä tulee jatkumaan. Kesäisin kuumista päivistä tulee entistä tavallisempaa, ja lämpöjaksoista pidempiä. Esimerkiksi vuosien 1971 ja 2000 välillä erittäin kuumia päiviä (yli 24 astetta) oli vain muutamana kesänä. Vuosisadan loppua kohden kuumia päiviä odotetaan olevan useammin kuin joka toinen vuosi.
Mutta älä odota pohjoismaiden muuttuvan Aurinkorannikoksi. Ilmastonmuutos nykyisellä vauhdillaan tarkoittaisi lisää sadetta, joka aiheuttaisi huomattavaa kuormitusta sanitaatiojärjestelmille ja uhkaisi puhtaan veden altaita. Pelkästän Norjassa sanitaatiojärjestelmien päivittämisen lasketaan maksavan miljardeja euroja.
Lisääntynyt sade tulisi lähinnä talvisin tehden niistä märkiä ja pimeitä. Myös merenpinnat nousisivat. Norjassa meren pinnan odotetaan nousevan 40-85 cm nostaen vettä esimerkiksi Bergenin keskustaan.
Myrskyvahingot kasvavat ja luonto muuttuu
Vaikka Suomi säästyisi lisääntyviltä myrskyiltä, ainakin Tanskassa ja Norjassa on odotettavissa vakavia ongelmia. Myös maissa, missä myrskyjen voimakkuus ei kasva, yleisemmät ja märemmät tuulet tulevat todennäköisesti aiheuttamaan isompia myrskyvahinkoja, koska sekä yhteiskunnat ja luonto ovat huonosti varautuneita äärimmäisiin säätiloihin.
Monilla eläimillä ja kasveilla tulee olemaan vaikeuksia sopeutua lämpimämpään säähän ja jopa kalalajien täytyy vaeltaa pohjoisempaan pakottaen kalastajat sopeutumaan muuttuneisiin olosuhteisiin.
Vaikka Islannissa ei tuulen odoteta muuttuvan, se kohtaa jäätiköidensä takia omanlaisia uhkia. Jäätiköt ovat Islannille ominainen piirre, mutta jotkut niistä ovat jo kadonneet ja monet muut todennäköisesti häviävät vuosikymmenessä tai kahdessa.
Sen lisäksi, että ne tuovat turisteja maahan, jäätikköjoet tuottavat myös vesivoimaa, josta maa saa suurimman osan sähköstään. Jäätiköissä on myös vettä saarivaltion 320 000 asukkaalle. Ilmastonmuutos voi myös johtaa pölymyrskyihin jäätiköillä suurten alueiden maaperän kuluessa eroosion seurauksena. Ilman jäätiköitä Islanti ei ole muuta kuin maata.
Tanska ja Islanti hyväksyvät uusia ilmastonmuutoslakeja
Tanska ja Suomi ovat viimeisimmät maat, jotka ovat sisällyttäneet ilmastotavoitteita lakeihin, Norja ja Ruotsi seuraavat todennäköisesti perästä.
Kummankin maan ilmastonmuutoslait ovat samankaltaisia kuin Isossa-Britanniassa. Maat sitoutuvat tavoitteisiin (Tanska vähentämään päästöjä 40 prosenttiin vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä, ja Suomi vähintään 80 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä) ja perustamaan itsenäisiä asiantuntijakomiteoita neuvomaan hallitusta ilmastonmuutosstrategiassa. Hallituksen täytyy myös raportoida ilmastonmuutostoimista parlamentille vuosittain.
Norjan hallitus keskustelee tällä hetkellä samankaltaisten ilmastonmuutoslakien toimeenpanosta kuin Suomi ja Tanska aiemmin tänä vuonna.
Tärkeintä on kuitenkin muistaa, ettei pohjoismaita voi nähdä eristäytyneenä ekosysteeminä, joka kohtaa ilmastonmuutoksen yksin. Maat joutuvat kohtaamaan samat taloudelliset, poliittiset, sosiaaliset ja moraaliset seuraukset kuin muu maailma, jos mitään ei tehdä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.