Viisi vuotta sen jälkeen, kun armeija kaappasi vallan Myanmarissa, YK varoittaa maan kriisin vain syventyneen. Merkitessään tätä synkkää vuosipäivää 30. tammikuuta 2026, YK:n pääsihteeri António Guterres ilmaisi syvän huolensa ”nopeasti heikkenevästä tilanteesta”, jota leimaavat kiihtyvät ilmaisiskut, akuutti ruokapula ja yli 5,2 miljoonan ihmisen joutuminen siviilipakolaisiksi.
Demokratian ”kulissit”
Vuosipäivä ajoittuu armeijan määräämien kolmivaiheisten vaalien päätökseen – prosessiin, jonka YK on laajalti hylännyt. YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Volker Türk kuvaili vaaleja ”kulissiksi”, joka vain syventää yhteiskunnallista polarisaatiota.
Vaalit järjestettiin vain 263:ssa 330:sta kunnasta (township), ja niiden ulkopuolelle jäivät konfliktialueet sekä koko rohingya-väestö. ”Armeijan vallananastusta on seurannut tuhoisa taloudellinen epäonnistuminen”, Türk totesi ja huomautti, että talous on menettänyt lähes 100 miljardia dollaria vuoden 2021 vallankaappauksen jälkeen.
Vastuullisuus ”Maailman tuomioistuimessa”
Vaikka poliittinen tilanne näyttää synkältä, Haagissa Kansainvälisessä tuomioistuimessa (ICJ) nähtiin harvinainen hetki vastuunkantoa. YK:n erityisraportoija Tom Andrews ylisti niiden rohingya-selviytyjien rohkeutta, jotka matkustivat maailman suurimmalta pakolaisleiriltä todistamaan Gambian nostamassa kansanmurhasyytteessä. Hän totesi heidän äänensä sallivan ”totuuden valon loistaa kaikkein kauheimpien rikosten pimeyden läpi”.
Selviytyjät kertovat: Salma ja Yousuf Ali
Kuulemisissa läsnä olleille selviytyjille oikeusprosessi on vetoomus tulevaisuudesta, joka on evätty heiltä vuosikymmenien ajan. Uhrien delegaatio sekä kolme todistajaa matkustivat Cox’s Bazarista Haagiin Euroopan unionin ja Kanadan taloudellisella tuella sekä Legal Action Worldwide (LAW) -järjestön avustuksella.
Salma: Ihmisarvoa etsimässä Salma, joka selviytyi Myanmarin armeijan tekemästä raiskauksesta ja kidutuksesta tarkastuspisteellä pakomatkallaan Bangladeshiin vuonna 2016, näkee ICJ-prosessin tienä kohti arvokasta paluuta. Hänelle oikeudenmukaisuus ei ole vain tuomio, vaan perusoikeuksien palauttamista. ”Haluamme kaikki oikeutemme. Haluamme kunnioitusta, ihmisarvoa ja kansalaisuuden”, hän sanoi. ”Haluamme myös korvauksia menetyksistämme.”
Hän korosti, että taistelu oikeudenmukaisuudesta on yhteinen perintö: ”Jatkamme oikeuksiemme puolustamista niin kauan kuin elämme; sen jälkeen on seuraavan sukupolven vastuulla jatkaa tätä työtä.”
Yousuf Ali: Kierteen katkaiseminen Yousuf Ali, joka selvisi rajavartiolaitoksen (BGP) pidätyksestä ja seksuaalisesta kidutuksesta vain muutama viikko ennen vuoden 2017 ”puhdistusoperaatioita”, pitää tapausta tärkeänä keinona katkaista ”rikoksentekijöiden kierre”.
Hän yhdistää väkivallan suoraan järjestelmälliseen koulutuksen estämiseen, joka hänen mukaansa oli tarkoituksellinen taktiikka pitää rohingat tietämättöminä oikeuksistaan ja heitä kohtaan tehdyistä rikoksista. Hän korosti koulutuksen tärkeyttä erityisesti tuleville sukupolville väkivallan kierteen katkaisemiseksi.
Historiallisesti rohingat ovat joutuneet kohtaamaan koulutusta koskevia rajoittavia lakeja. Vuodesta 1982 lähtien Myanmar on evännyt rohingyoilta pääsyn oppilaitoksiin kansalaisuuslain nojalla, joka rajoittaa kansalaisuutta etnisyyden perusteella ja joka YK:n ihmisoikeusasiantuntijoiden ja YK:n tasa-arvojärjestö (UN Women) mukaan toimii ensisijaisena välineenä vähemmistöjen, erityisesti rohingojen, syrjinnässä. Ilman laillista asemaa rohingya-lapsilta on järjestelmällisesti evätty pääsy valtion kouluihin, mikä on johtanut laajamittaiseen koulutuksen epätasa-arvoon.
”Olemme eläneet 50 vuotta ilman vapautta tai koulutusta”, Yousuf selitti. ”Isoisämme kärsivät ja nyt me olemme kolmas sukupolvi, joka kärsii. Jos emme lopeta tätä nyt, lapsemme kärsivät myös.” Yousufille Cox’s Bazarin pakolaisleirien ”kaaos” – jossa 300 000 lasta menetti mahdollisuuden käydä koulua rahoituksen leikkausten vuoksi – on jatkoa tälle sukupolvien väliselle taistelulle.
Taustalla kansainväliset rikokset
YK:n ihmisoikeusneuvoston valtuuttama tutkimusryhmä totesi vuonna 2018, että sillä oli syytä päätellä, että Myanmarissa on tehty vakavia kansainvälisen oikeuden mukaisia rikoksia, mukaan lukien kansanmurha, rikoksia ihmisyyttä vastaan ja sotarikoksia. Tämän seurauksena perustettiin riippumaton tutkintamekanismi (IIMM) keräämään ja säilyttämään todisteita oikeusprosessien tueksi.
Gambia on nostanut Kansainvälisessä tuomioistuimessa kanteen Myanmaria vastaan syyttäen maata kansanmurhasopimuksen rikkomisesta vuoden 2017 operaatioiden aikana. Näiden operaatioiden seurauksena yli 700 000 rohingyaa pakeni naapurimaahan Bangladeshiin kertoen laajamittaisista murhista, kidutuksesta ja raiskauksista. YK:n silloinen ihmisoikeusvaltuutettu Zeid Ra’ad al-Hussein kuvaili tilannetta “oppikirjaesimerkkinä etnisestä puhdistuksesta”.
Toimintapyytö
YK:n pääsihteeri on toistanut, että mikä tahansa kestävä tie takaisin siviilihallintoon sekä osallistavaan ja oikeudenmukaiseen yhteiskuntaan vaatii kaikkien yhteisöjen, myös rohingojen, suojelua sekä väkivallan välitöntä lopettamista ja kaikkien perusteettomasti pidätettyjen johtajien, mukaan lukien presidentti Win Myint ja valtionneuvos Aung San Suu Kyi, vapauttamista.
Kun ICJ aloittaa käsittelynsä, selviytyneiden viesti kansainväliselle yhteisölle on selkeä. ”Mitä tahansa tuomarit päättävätkin, miljoonien ihmisten elämä riippuu siitä”, Yousuf sanoi. Salma lisäsi lopuksi pyynnön: ”Jatkakaa tarinoidemme kertomista… jatkakaa oikeuksistamme puhumista, kunnes voimme vihdoin palata kotiin.”