Pohjoismaista, rakkaudella

Eurobarometer knowledge Flickr Leo Reynolds CC

 Eurobarometer knowledge Flickr Leo Reynolds CC

Tammikuu 2015 – Pohjoismaat ovat olleet erittäin aktiivisia kestävän kehityksen kysymyksissä ja ylpeilevät uraaurtavilla ympäristö- ja kehitysprojekteillaan. Osaaminen kansainvälisissä kehityskysymyksissä ei kuitenkaan yllä samalle tasolle.

Sen jälkeen, kun Ruotsi ehdotti ensimmäistä YK:n ympäristöhuippukokousta vuonna 1968, joka johti Tukholman konferenssiin vuonna 1972, ovat Pohjoismaat olleet ympäristön ja kestävyyden kovaäänisiä kannattajia YK:ssa.

BrundtlandVoidaan jopa sanoa, että koko kestävän kehityksen konseptilla on pohjoismaiset juuret. Se sai alkunsa niin sanotusta Bruntlandin raportista, jonka julkaisi YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssi. Konferenssin puheenjohtajana toimi Norjan entinen pääministeri Gro Harlem Brundtland.

Norjan pääministeri ja vuosituhattavoitteiden työryhmän toinen puheenjohtaja, Erna Solberg, antoi tukensa kehitystavoitteiden laajalle versiolle puhuessaan yleiskokoukselle viime syksynä. ”Rauha ja vakaus täytyy sisällyttää, ilmastokysymyksiä käsitellä ja toimiva demokraattinen, oikeusturvaa kunnioittava hallinto saavuttaa – nämä ovat keskeisiä tekijöitä ihmiskunnan kehitykselle.”

Toinen pohjoismainen politiikan veteraani, tanskalainen Mogens Lykketoft, aloittaa yleiskokouksen puheenjohtajana syyskuussa, ja tulee olemaan tärkeässä roolissa yhdessä nykyisen puheenjohtajan Sam Kutesan kanssa tulevaa kehitysagendaa hyväksyttäessä.

Vuosituhattavoitteista kehitystavoitteisiin

Mitä Post-2015 sitten oikeastaan tarkoittaa? Ilmaisua käytetään, koska vuosituhattavoitteiden määräaika umpeutuu vuoden 2015 lopussa, ja sen jälkeen voimaan astuvat uudet kehitystavoitteet.

Ryhmittymä tanskalaisia kansalais- ja kehitysjärjestöjä on viimeisten kolmen vuoden aikana julkaissut ilmaista päivälehteä levittääkseen tietoa siitä, mitä vuosituhattavoitteet ovat saavuttaneet, ja että kehitysavulla on paljon merkitystä. Lehti on nimeltään Verldens bedste nyheder, ”Maailman parhaat uutiset”, ja siinä julkaistaan uutisia edistysaskelista ja myönteisistä tapahtumista eteläisellä pallonpuoliskolla.

Hovedbanen-2 web”Tulokset puhuvat puolestaan: puolet maailman väestöstä on noussut äärimmäisestä köyhyydestä vuoden 1990 jälkeen, 2,3 miljardille ihmiselle tarjoutunut pääsy puhtaan juomaveden äärelle, aidsin ja malarian määrä on laskenut ja 90 prosenttia lapsista kehittyvissä maissa aloittaa nykyään koulun”, kirjoittaa Karoline Rahbek viimeisimmässä lehdessä.

Olin itse yksi skeptikoista vuonna 2000”, sanoo lehden päätoimittaja Thomas Ravn Pedersen. ”Tavoite vaikutti teknokraattiselta eikä sillä ollut julkista mandaattia. Mutta tosiasia on se, että minä olin väärässä. Miljardien ihmisten elämä on parantunut.” Pedersen on optimistinen myös tulevista kehitystavoitteista: “Meistä voi tulla se sukupolvi, joka lopetti köyhyyden.”

Voikin vaikuttaa oudolta, että pohjoismaalaiset ovat aivan yhtä tietämättömiä vuosituhattavoitteista kuin muu Eurooppa, vaikka pohjoismaiset hallitukset ovat tukeneet vuosituhattavoitteita ja post-2015 –tavoitteita niin voimakkaasti.

Autuaita ovat tietämättömät?

Viimeisimmän Eurobarometrin mukaan olivat tanskalaiset kaikista hyvistä uutisista huolimatta tietämättömimpien joukossa, mitä tulee vuosituhattavoitteisiin. He olivat EU-27 –listan pohjalla yhdessä ranskalaisten ja latvialaisten kanssa. Vain kaksi prosenttia vastaajista sanoi tuntevansa vuosituhattavoitteet. Kahdeksan prosenttia oli kuullut niistä, muttei osannut nimetä niitä.

Ruotsalaiset olivat paljon tietoisempia: yhdeksän prosenttia oli kuullut puhuttavan niistä ja tiesi, mitä ne olivat, ja peräti 44 prosenttia oli kuullut niistä, vaikkei ollutkaan varma niiden sisällöstä. Suomalaiset sijoittuivat keskikastiin neljällä ja 17 prosentilla. Euroopan keskiarvona kuusi prosenttia tiesi tavoitteet, 16 prosenttia oli kuullut puhuttavan niistä, ja 77 prosentilla ei ollut harmainta aavistustakaan.

EU on julistanut vuoden 2015 kehitysyhteistyön eurooppalaiseksi teemavuodeksi. Vaikka saattaa olla liian myöhäistä informoida eurooppalaisia vuosituhattavoitteista, ovat tulevat kehitystavoitteet keskeisiä hiljattain lanseeratussa informaatiokampanjassa. Myös Maailman parhaat uutiset ovat mukana kampanjassa, ja lehteä jaettiin 15. tammikuuta Metro-lehden ilmaisena liitteenä EU-maissa.

Ottaen huomioon puutteelliset tiedot vuosituhattavoitteista, vaikuttaa siltä että paljon täytyy tehdä, jotta uudet kehitystavoitteet voisivat inn