Rauhan sopiminen luonnon kanssa on mahdollista, mikäli se tehdään nyt

kuva:Unsplash

Siitä huolimatta, että elämme pandemian keskellä, vuosi 2021 voi olla vuosi, jolloin solmimme rauhan luonnon kanssa ja asetumme oikeille raiteille luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja planeetan selviytymisen varmistamiseksi.

Koronapandemia on kääntänyt maailmamme ylösalaisin ja aiheuttanut valtavan kriisin, mutta ympärillämme kytee myös kolme ympäristökriisiä, jotka vaativat kiireellisiä toimia ja huomiota globaalilla tasolla. Nämä kolme ympäristökriisiä ovat ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden tuhoutuminen ja ilmaston, maaperän ja veden pilaantuminen. Nämä ovat aikaansaaneet hätätilan, joka tulee aiheuttamaan pitkällä aikavälillä vielä koronavirustakin suurempaa hätää.

Vuosien ajan tutkijat ovat kertoneet ja varoittaneet, että ihmiskunta sotii luontoa vastaan ja aiheuttaa tuhoa maapallolle ja luonnon järjestelmille. Silti huolimatta emme hallitusten, yritysten, finanssilaitosten ja yksilöiden toimesta ole toteuttaneet tarvittavia toimia nykyisten ja tulevien sukupolvien suojelemiseksi ja lajien joukkosukupuuton, vesien pilaantumisen ja ilman saastumisen estämiseksi.

Vuonna 2020 YK:n ympäristöohjelma (UNEP) ilmoitti, että pandemian aiheuttamasta kasvihuonekaasupäästöjen laskusta huolimatta maailma on edelleen yli kolmen asteen lämpenemisen tahdissa tämän vuosisadan osalta.

Tässä kuussa julkaistu Partha Dasguptan raportti (The Economics of Biodiversity: the Dasgupta Review) muistuttaa siitä, mistä UNEP on muistuttanut ja varoittanut jo pitkään. Luonnon monimuotoisuus hupenee nopeammin kuin koskaan aiemmin ihmiskunnan historiassa. Talouden keskeinen mittari, bruttokansantuote (BKT), ei esimerkiksi ota huomioon luontopääoman kulumista. Luonnonvarojen voidaan nähdä kaventuneen 40% verran hieman yli kahdessa vuosikymmenessä. Lisäksi, yhdeksän kymmenestä ihmisestä maailmassa hengittää saastunutta ilmaa.

Vastausten löytäminen tällaisiin musertaviin ongelmiin on monimutkaista ja aikaa vievää. Asiantuntijat ovat kuitenkin kehittäneet ratkaisuja. Taloudelliset perusteet ovat selkeitä. Mekanismit ja instituutiot niiden toteuttamiseksi ovat jo olemassa. Tekosyitä ei enää ole.

Tänä vuonna YK kokoaa yhteen hallitukset ja muut toimijat neuvottelemaan ilmastotoimista, luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä ja maaperän pilaantumisen estämisestä. COVID-19 on aiheuttanut viivästystä huippukokouksien järjestämisessä ja valmisteluissa.

Se ei kuitenkaan voi olla tekosyy toimettomuudelle. Näiden huippukokousten on osoitettava, että maailma on vihdoin tosissaan tarttumassa planeettamme hätätilaan sen korjaamiseksi.

Ohjatakseen päättäjiä tarvittaviin toimiin, YK on julkaissut raportin ” Making Peace with Nature”.Raportiin on koottu vahvistettuja osoituksia luonnon köyhtymisestä ja tietoa siitä, miten tilanne on mahdollista korjata. Lopputulema on suunnitelma kestävästä tulevaisuudesta, jolla varmistetaan ihmisten ja planeetan hyvinvointi.

Ympäristölliset, sosiaaliset ja taloudelliset haasteet kietoutuvat yhteen. Niihin tuleekin vastasta kokonaisuutena, yhtenäisesti. Kestävän kehityksen tavoitteita, kuten köyhyyden poistamista, ei voida saavuttaa vuoteen 2030 mennessä, mikäli ilmastonmuutos ja ekosysteemien romahdus heikentävät elintarvike- ja vesihuoltoa maailman köyhimmissä maissa. Meidän täytyy muuttaa yhteiskuntamme ja taloutemme siten, että luonto, ilmasto ja terveys ovat päätöksenteon keskiössä.

Siten, pankit ja sijoittajat lopettavat fossiilisten polttoaineiden rahoittamisen. Hallitukset investoivat miljardeja dollareita lluonnonmukaiseen viljelyyn, puhtaaseen energiaan ja veteen. Kulutuksen sijasta ihmiset asettavat terveyden ja hyvinvoinnin etusijallelle, mikä vähentää ympäristöjalanjälkeä.

Edisatysaskeleita on otettu, mutta ongelmat lisääntyvät nopeammin kuin niihin kehitetyt vastaukset. Tämä tarkoittaa sitä, että vuonna 2021 askeleet tilanteen korjaamiseksi eivät riitä, vaan meidän täytyy toteuttaa iso harppaus muutoksen mahdollistamiseksi.

 

Maita, jotka ovat luvanneet nollapäästöt, on 126. Kaikkien maiden tulee määritellä kunnianhimoiset kansallisesti määritellyt toimintaohjelmat ja panokset. Ilmastokokouksessa hallitusten on myös lopulta sovittava maailmanlaajuisten päästömarkkinoiden säännöistä. Samoin, tulee viimeinkin toimeenpanna kehittyneiden valtioiden lupaama 100 miljardin Yhdysvaltain dollarin tuki kehittyville ja kehitysmaille, jotta ne voivat selvitä ilmastonmuutoksen vaikutuksista.

Voimme luoda mahtavan talouden siirtymällä kiertotalousjärjestelmiin, jotka mahdollistavat resurssien uudelleenkäytön, päästöjen vähentämisen ja myrkkyjen poistamisen. Lisäksi ennenaikaiset kuolemat vähenevät ja samalla uusia työpaikkoja luodaan lisää.

Planeettamme hätätilaan tulee vastata yhteisillä ponnisteluilla.  Hallitusten on kuitenkin otettava johtoasema koskien järkevää ja kestävää toipumista. Hallitusten on luotava mahdollisuuksia tulevaisuuden teollisuudelle. Heidän on varmistettava, että siirtymät ovat oikeudenmukaisia. Lisäksi hävinneiden työpaikkojen tilalle tulee luoda uusia. Hallitusten on annettava kansalaisille ääni koskien kauaskantoisia päätöksiä.

Me pystymme siihen. Pandemia on osoittanut ihmiskunnan uskomattoman kyvyn innovoida ja vastata uhkiin tiedettä hyödyntäen. Ilmastonmuutos, luonnon tuhoutuminen ja pilaantuminen ovat suurempia uhkia kuin COVID-19. Tänä vuonna meidän on solmittava rauha luonnon kanssa ja sitä seuraavana vuonna meidän on varmistettava, että tämä rauha säilyy.

Lue lisää:

https://unric.org/fi/ihmiskunta-sotii-luontoa-vastaa/