Ihmiskunta sotii luontoa vastaan

YK:n pääsihteeri António Guterres sanoi YK:n luontohuippukokouksen yhteydessä pitämässään puheessaan, että ihmiskunta sotii luontoa vastaan. Esimerkkinä hän mainitsi metsien tuhoutumisen, ilmastonmuutoksen ja luonnon riistämisen. Hänen mukaansa maapallon elämänverkkoa ollaan tuhoamassa. ”Olemme osa tätä haurasta verkkoa, jonka tulee olla eheä, jotta nykyiset ja tulevat sukupolvet voivat menestyä”, hän toteaa.

Maailman keskeiset johtajat ovat kokoontuneet luontohuippukokoukseen arvioimaan uudellen kansainvälisiä imastotavoitteita ja kehittämään uusia toimintasuunnitelmia, jotta on mahdollista estää elämän ja luonnon tuhoutuminen.

Yksi tämän huippukokouksen tarkoituksista on turvata kunnianhimoiset tavoitteet koskien luonnon monimuotoisuutta. Pääsihteerin mukaan sitoumuksista huolimatta ponnistelut eivät ole olleet riittäviä ja tavoitteita ei olla saavutettu. Hänen mukaansa ilmastonmuutoksen pahimmat vaikutukset voidaan estää sillä, että eletään sopusoinnussa luonnon kanssa. Silloin luonto ja ihmiset hyötyvät.

https://www.un.org/sg/en/content/sg/statement/2020-09-30/secretary-generals-remarks-united-nations-biodiversity-summit-delivered

Aikaisemmin tässä kuussa julkaistussa YK:n raportissa todetaan, että vuonna 2010 asetettuja luonnon monimuotoisuutta koskevia tavoitteita ei olla saavutettu.

YK:n ympäristöohjelmaan viitaten, vuodesta 1970 lähtien eläinpopulaatio on vähentynyt 30%, mangrovekasvillisuus 20%, meriruoho pinta-alaltaan 20% ja koralliriutat pinta-alaltaan 40%.

Biodiversiteettia koskeva kriisi syvenee

Ihmisen toiminta vaikuttaa merkittävästi ja peruuttamattomasti luonnon monimuotoisuuteen. Luontoon kohdistuu valtava paine. Elinympäristöä on tuhoutunut, luonto on saastunut ja luontoon kohdistuu riistoa. Ilmastonmuutoksesta on merkittävä ongelma.

Luonnon monimuotoisuuden heikentyminen johtuu ihmisen toiminnasta kaikkialla maailmassa. Monien lajien määrä on vähentynyt ja monet lajit ovat kuolleet sukupuuttoon. Luonnon monimuotoisuuden hekentyminen voi lopulta johtaa kokonaisvaltaiseen tuhoon.

YK:n luontohuippukokous 2020

Tilanne on synkkä, mutta edistystä on tapahtunut jonkin verran. Luonnon monimuotoisuudesta on tullut yhä keskeisempi prioriteetti ja ymmärrys on lisääntynyt. Luonnonsuojelua koskeva rahoitus on myös kaksinkertaistunut edellisen vuosikymmenen aikana, mikä tarkoittaa suunnilleen 78-91 miljardia dollaria vuodessa. Suojelualueiden määrä on myös kasvanut. YK:n kehitysohjelman johtaja Achim Steiner toteaa, että maailmalla ollaan menossa oikeaan suntaan, jotta tavoitteet maa- ja merialueiden suojelusta on mahdollista saavuttaa. Maa-alueiden oslata tavoitteena on 17 prosenttia ja merialueiden osalta 10% vuoden 2020 kuluessa.

https://www.cbd.int/gbo5

Raha pyörittää maailmaa

Strategioiden ja osaamisen hyödyntäminen ei ole mahdollista ilman tarvittavia resursseja. Tutkimusten mukaan luonnon turvaamiseksi ja nykyisenlaisen kestämättömän kehityskulun pysäyttämiseksi maailmalla tulisi investoida suunnilleen 600–824 miljardia dollaria ylimääräistä vuosittain. Lukuisista kehotuksista huolimatta, vain harvat Euroopan maat ovat valmiita sitoutumaan tähän.

”Käytämme tällä hetkellä alle 100 miljardia dollaria vuodessa luonnon hyväksi. Sitä voidaan verrata samaan määrään, kuin mitä käytämme lemmikkien ruokaan maailmanlaajuisesti”, sanoo Achim Steiner.

”700 miljardia dollaria vuodessa on alle 1% maailman bruttokansantuotteesta ja vain murto-osa 5,2 biljoonasta dollarista, jonka käytämme fossiilisiin polttoaineisiin vuosittain, jopa tänä vuonna”, hän lisää.

https://www.cbd.int/doc/press/2020/pr-2020-09-15-gbo5-en.pdf

Olemme käännekohdassa

COVID-19-pandemian vuoksi YK:n luonnon monimuotoisuus- kokous siirrettin toukokuuhun 2021. Kiinan Kunmingissa pidettävässä kokouksessa valtion johtajat päättävät onko 2030 tavoitteita syytä muuttaa, jotta luonnon monimuotoisuus voidaan taata tulevaisuudessa. Kymmenen vuotta sitten valtiot sitoutuivat vähentämään haitallisia toimintatapoja ja turvaamaan luonnon monimuotoisuuden. Tässä ei onnistuttu. Mikäli tavoitteita ei onnistuta edelleenkään saavuttamaan, perivät tulevat sukupolvet varsin tuhoutuneen maailman.

Vielä on mahdollista muuttaa suuntaa ja estää maailman ja luonnon tuhoutuminen. Aika käy kuitenkin vähiin.

Uusimmat artikkelit

António Guterresin viesti koronaviruksesta