11.9.2013 – Maailmassa jää syömättä 1,3 miljardia tonnia ruokaa joka vuosi. Taloudellisten menetysten lisäksi ruokahävikki kuluttaa ihmiskunnan tärkeitä luonnonvaroja.
Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO julkaisi tänään Food Wastage Footprint: Impacts on Natural Resources –raportin, joka on ensimmäinen ruokahävikin globaaleihin ympäristövaikutuksiin keskittyvä tutkimus. Raportti tarkastelee erityisesti ruokahävikin vaikutuksia ilmastoon, maailman veden- ja maankäyttöön sekä biodiversiteteettiin.
Raportin mukaan hävikiksi joutuvan ruoan tuottamiseen käytettävä vesimäärä vastaa kolminkertaisesti Volga-joessa vuodessa virtaavan veden määrää. Hävikiksi joutuvan ruokamäärän tuottaminen aiheuttaa joka vuosi 3,3 miljardia tonnia kasvihuonekaasuja ilmakehään. Hävikkiä syntyy ruokaketjun kaikilla tasoilla: tuotannossa, kuljetuksessa, jakelussa ja kuluttajien tasolla.
Ympäristöongelmien lisäksi ruokahävikki aiheuttaa hävikin tuottajille vuosittain 750 miljardin dollarin tappiot. Luvussa ei ole mukana kalastuksen ja kalatalouden hävikkiä.
”Meidän kaikkien – maanviljelijöiden ja kalastajien, ruoan tuottajien ja jälleenmyyjien, paikallisten ja kansallisten päätöksentekijöiden, yksittäisten kuluttajien – täytyy muuttaa ihmisten ruokaketjun jokaista kohtaa siten, että voimme ehkäistä ruokahävikin syntymistä tai kierrättää syntynyttä hävikkiä”, sanoi FAO:n pääjohtaja José Graziano da Silva.
”Ympäristösyiden lisäksi meillä on moraalinen velvollisuus puuttua ruokahävikkiin. Emme yksinkertaisesti voi antaa kolmasosan tuottamastamme ruoasta mennä hukkaan samalla kun 870 miljoonaa ihmistä näkee nälkää päivittäin”, hän jatkoi.
Uuden tutkimuksen rinnalla FAO julkaisi työkalupaketin, joka sisältää suosituksia ja ohjeita ruokahävikin vähentämiseksi ruokaketjun eri tasoilla. Työkalupaketti esittelee eri maissa toteutettuja projekteja, joilla eri tason toimijat ovat pyrkineet ratkaisemaan ongelmaa.
YK:n alipääsihteerin ja ympäristöohjelman (UNEP) johtajan Achim Steinerin mukaan ruokahävikkiin puuttumalla voidaan saavuttaa lukuisia hyötyjä. ”Yksittäiset kotitaloudet, jälleenmyyjät, ravintolat, koulut ja yritykset voivat yksinkertaisilla ja harkituilla toimilla vaikuttaa kestävän ympäristön, taloudellisen kehitykset ja elintarvikkeiden turvallisuuden puolesta.”