24.2.2014 – Mitä tapahtuisi, jos Ruotsin pitäisi vastaanottaa lähes kaksi miljoonaa pakolaista naapurimaan sisällissodan vuoksi? Löytyisikö Suomesta tai Tanskasta sijaa lähes miljoonalle turvaa hakevalle?
Skenaario on lähes mahdoton hahmottaa, mutta Syyrian naapurimaissa tilanne on juuri tämä. Jordania ja Libanon ovat vastaanottaneet Syyriasta pakolaisia määrän, joka vastaa noin 20 prosenttia maiden omista väkiluvuista.
Suomessa, Tanskassa tai Norjassa tämä tarkoittaisi reilua miljoonaa pakolaista, Ruotsissa 1.9 miljoonaa ja Islannissa 67 tuhatta.
Vastoin suhteellisen yleistä käsitystä, teollisuusmaat eivät vastaanota valtaosaa maailman pakolaisista. Ei lähimainkaan.
80 prosenttia maailman 11 miljoonasta pakolaisesta hakeutuu kehitysmaihin; usein määränpäänä on omaa kotimaata lähellä oleva maa. Sama pätee myös Syyrian pakolaisiin: Syyrian naapurimaihin on hakeutunut 2.4 miljoonaa syyrialaista pakolaista. Euroopasta turvaa on hakenut vain 73 000.
Kun ensimmäiset syyrialaiset joutuivat pakenemaan naapurimaihin, monet saivat lämpimän vastaanoton. Monet ensimmäisistä pakolaisista muuttivat sukulaisten tai ystävien luo. Pakolaisten määrän kasvaessa ja tilanteen pitkittyessä tunnelma on kuitenkin kiristynyt. Pakolaiset ovat kohdanneet myös vihamielisyyttä.
Pakolaisvirta on muuttanut monien yhteisöjen elämän. Kouluissa tehdään tuplapäivää, jotta syyrialaislapset saadaan koulun penkille. Sairaalat ovat täyttyneet, vuokrat nousseet ja asunnoista on pulaa. Libanonissa ja Jordaniassa on paikoittain pulaa vedestä.
Monet pelkäävät myös konfliktin leviämistä naapurimaihin, etenkin Libanoniin jossa viimeaikaisien levottomuuksien on arveltu liittyvän Syyrian tilanteeseen.
Syyrian naapurimaat ovat pelastaneet satoja tuhansia ihmishenkiä pitämällä rajansa auki. Syyrialaisten on vaikea päästä Eurooppaan, sillä maanosaan saapuminen laillisesti on lähes mahdotonta, kommentoi YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n Baltian ja Pohjoismaiden tiedottaja Markku Aikomus.
”Tilanteen vuoksi monet ovat päätyneet käyttämään salakuljettajien palveluita, sillä tämä on ollut ainoa mahdollisuus selvitä hengissä. Monet ovat käyttäneet kaikki sääntönsä paetakseen maasta, usein hyvin vaarallisissa olosuhteissa. Monet ovat menettäneet henkensä ylittäessään Välimerta”, Aikomus jatkaa. ”UNHCR kannattaa vaihtoehtoja esimerkiksi uudelleenasuttamisen, humanitaaristen viisumien tai muiden joustavien maahanpääsykeinojen avulla. Nämä voivat olla esimerkiksi työntekoon tai opiskeluun tarkoitettuja viisumeja Eurooppaan”, hän kommentoi.
Pohjoismaissa vastaavan kaltainen tilanne nähtiin toisen maailmansodan aikana, kun Suomesta lähetettiin yli 75 000 lasta sotalapsiksi naapurimaihin. Lapsista valtaosa, yli 72 000, lähetettiin Ruotsiin.
The Guardian -lehden interaktiivinen sivusto havainnollistaa syyrialaispakolaisten vaikeuksia paeta Eurooppaan.
Artikkeli on julkaistu helmikuun 2014 uutiskirjeessä. Voit tilata uutiskirjeen etusivultamme.