Turskan nahan käyttäminen ihmisen ihon korvikkeena saattaa kuulostaa scifi-elokuvalta. Turska on ollut vuosisatojen ajan tärkeä peruselintarvike eurooppalaisten ruokavaliossa, mutta sen nahalla on ollut vain vähän tai ei lainkaan arvoa – yleensä päätynyt kaatopaikalle. Nyt turskan nahkaa käytetään kuitenkin ihmisten henkien ja raajojen pelastamisessa.
Ampumataatiot
Islantilainen Guðmundur Fertram Sigurjónsson, jolla on kemian ja insinöörin yliopistotutkinnot, kiinnostui diabeettisista haavoista ja ihmiskudoksen traumoista työskennellessään proteesiyrityksessä. Diabetes on vakava maailmanlaajuinen kansanterveysongelma. Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan maailmanlaajuisesti 422 miljoonaa ihmistä sairastaa diabetesta, ja vuosittain jopa 1,5 miljoonaa kuolemaa johtuu suoraan diabeteksesta. Joissakin tapauksissa diabetes heikentää jalkojen ja jalkaterien verenkiertoa, haavat eivät parane ja infektiot ovat yleisiä. Äärimmäisissä tapauksissa tämä voi johtaa amputaatioon. Diabetekseen liittyvien amputaatioiden vuosittainen esiintyvyys maailmanlaajuisesti on 140 amputaatiota / 100 000 diabeetikkoa. Tämä tarkoittaa, että vuosittain tapahtuu melkein 600 000 diabeteksen aiheuttamaa amputaatiota.
- Lue lisää diabeteksen yleistymisestä WHO:n haastattelussa täältä.
Turskan nahka parantaa vaurioitunutta kudosta
Ammattikokemuksensa ja Ísafjörðurin kalastajakylästä saamansa taustan perusteella Fertram keksi käyttää kalannahkaa vaurioituneen kudoksen parantamiseen.
”Turskan iho on hyvin samankaltainen kuin ihmisen iho. Merkittävin ero on se, että ihmisen iholla on suomujen sijaan karvaa”, hän kertoi UNRICille.
Ihmisen raatojen, sikojen ja lehmien ihoa on käytetty samaan tarkoitukseen. On kuitenkin olemassa riski, että nisäkkäiden välillä voi levitä virustauteja, kuten esimerkiksi Creutzfeld-Jacobin tauti (suomeksi tunnettu mm. hullun lehmän tautina), sikainfluenssa ja monia muita. Tautien siirtymisriskin vuoksi sääntelyviranomaiset vaativat lääketieteellisissä sovelluksissa käytettävien nisäkäsperäisten kudosten intensiivistä kemiallista käsittelyä.
”Keksinnössäni avaintekijöinä on, että turska elää niin alhaisessa lämpötilassa, joten sen virukset eivät aiheuta terveysriskiä ihmisille. Toiseksi tähän käytetään menetelmää, jossa kalan solut poistetaan siirrettävästä nahkasta vahingoittamatta ihon rakennetta”, Fertham sanoo. ”Koska virustautien siirtymisriskiä ei ole, voimme käsitellä nahat hellävaraisesti niin, että ihon samankaltaisuus ihmisen ihon kanssa säilyy. Kun taas jos verrataan nisäkkäistä peräisin olevat kudoksiin, jotka vaativat intensiivistä kemiallista käsittelyä. Käsittely tekee niistä ihmisen ihon kanssa erilaisia”, Fertram sanoo. ”Käsittelyn aikana kalan nahasta poistetaan myös kalasolut. Kun kalasolut ja niiden kala-DNA ovat poissa, ihmiskeho ei tunnista turskannahkaa vieraaksi ja pian istutuksen jälkeen ihmisen solut asettuvat kotoisasti kalasolujen aiemmin hallinnoimmaan tilaan ja muuttavat turskannahan ihmisen nahaksi.”
Kestävät ratkaisut
Prosessissa ei käytetä myrkyllisiä materiaaleja, vaan siihen tarvitaan vettä, erilaisia suoloja ja energiaa. ”Onneksi meillä on paljon puhdasta energiaa täällä Islannissa”, Fertram kertoo.
Vaikka menetelmä on kestävä, raaka-aineesta puhumattakaan – jossa turskan nahka tyypillisesti heitetään pois – Fertram kiittää menestystään Islannin kestämättömästä taloudellisesta tilanteesta vuoden 2008 finanssikriisin aikaa sekä katkarapujen jalostusteollisuuden katoamista Ísafjörðurissa, jossa hän vietti nuoruudessaan kesiä isovanhempiensa kanssa. ”Katkarapujen jalostus oli tärkeä tekijä paikallisessa taloudessa 80-luvulla, mutta liikakalastuksen vuoksi se katosi”, Fertram sanoo. ”Onneksi Islannin kalakantojen hoito on nyt paljon parempaa ja sitä ohjaavat saavutettavuustavoitteet.”
Valopilkku Fertramille ja hänen kotikaupungilleen, joka sijaitsee vain 50 kilometrin päässä napapiiriltä, on se, että hän sai haltuunsa hylätyn laboratorion, jota aiemmin käytettiin katkaraputeollisuudessa. Lisäksi Islannin teollisuusministeriö tarjosi finanssikriisin jälkeen edullisia avustuksia innovatiivisille start-up-yrityksille.
Kasvava yritys
Fertram ja hänen vaimonsa Fanney Kristin Hermannsdottir, lääkkeiden sääntelykonsultti, perustivat Kerecisin alun perin vuonna 2007 konsulttitoimintansa välineeksi, mutta siitä on kehittynyt maailman ainoa sääntelyn hyväksymien lääketieteellisten kalannahkatuotteiden valmistaja. Yritys työllistää nyt yli 400 henkilöä ja sen vuositulot ovat 72 miljoonaa dollaria. Markkinat ovat ennen kaikkea Yhdysvalloissa ja Saksassa, ja diabeteksen lisääntyessä maailmalla niiden tuotteiden kysyntä on kasvanut.
Fertramin aikaisemman kokemuksen perusteella, jonka hän on saanut työskennellessään tekonivelleikkauksia valmistavan Össurin palveluksessa, hän tiesi liiankin hyvin, kuinka tärkeää on ehkäistä diabeettisia haavaumia, jotka voivat johtaa amputaatioon.
”Se ei ole vain traumaattinen kokemus potilaalle ja koko hänen perheelleen, vaan hän on entistäkin liikkumattomampi ja riippuvaisempi perheestään, mikä puolestaan lyhentää elinajanodotetta entisestään. Valitettavasti amputoidun henkilön elämänkokemus on vain viisi vuotta leikkauksen jälkeen, mikä vastaa paksusuolen syöpää sairastavan potilaan kokemusta.”
- Lue lisätietoja Kerecisin omilta nettisivuilta täältä.
Uusia hankkeita näköpiirissä
Tanskalaisen Lego-merkin omistava perhe investoi hiljattain Kercerisiin. ”Tämä auttaa meitä keskittymään enemmän uusien hankkeiden kehittämiseen”, Fertram kertoo. ”Kehitämme esimerkiksi tapoja käyttää turskan nahkaa tyrien korjaamiseen ja rintojen rekonstruktioon. Tutkimme myös turskan nahan käyttöä suukirurgiassa.”
”Kalannahkaa voidaan käyttää suuontelossa, kun leukaan asetetaan implantteja, jotka tukevat uutta hammasta.” Fertram sanoo ja lisäsi, että suukirurgiaa tarvitaan yhä enemmän myös tupakka- ja nikotiinilaastareiden suosion vuoksi.
Fertramin innovatiiviset hankkeet ovat esimerkki kestävistä ratkaisuista, joita kehitetään monien ihmisten kohtaamien terveyshaasteiden ratkaisemiseksi, ja samalla ne tuovat myönteisiä taloudellisia vaikutuksia taloudellisesti haavoittuvalle alueelleen.