A-Ö Verkkosivun hakemisto

Vaativa operaatio, jota johtaa kokenut upseeri

Kenraalimajuri Ingrid Margrethe Gjerde ei epäröinyt, kun häntä kannustettiin hakemaan YK:n Kyproksen rauhanturvaoperaation joukkojen komentajaksi. Gjerde on jo toinen norjalainen vaativassa rauhanturvatehtävässä.

”Minulla on paljon vastuuta. On kuitenkin motivoivaa saada tilaisuus johtaa tämänlaista operaatiota. Toivomme, että osallistumalla saamme aikaan muutoksen”, Gjerde kommentoi.

Kuva: AlJazeera

YK:n pisin rauhanturvaus

YK:n rauhanturvajoukot Kyproksella (UNFICYP) perustettiin 4. maaliskuuta 1964. Operaatio aloitettiin maan kahden etnisen ryhmän väkivaltaisten levottomuuksien vuoksi.

Operaatiota johtaa siviilikomentaja Elizabeth Spehar, joka toimii YK:n erityisedustajana saarella. Kanadalaisella Speharilla on vaativa tehtävä edistää neuvotteluja konfliktin ratkaisemiseksi. Sotilasoperaatiota taas johtaa joukkojen komentaja Ingrid Gjerde.

”On tärkeää auttaa paikallisia löytämään hyviä pitkän aikavälin ratkaisuja. Teemme tämän sotilaallisesti, jotta osapuolet myös noudattavat puskurivyöhykkeen sääntöjä ja tilanne pysyy vakaana. Tämä kaikki luo perustan hyvälle neuvotteluilmapiirille”, Gjerde selittää.

Jatkuva tasapainottelu

Turkki hyökkäsi vuonna 1974 Kyprokselle. Tästä seurauksena saari jakautui kahtia ja YK:n valvonnassa oleva puskurivyöhyke luotiin. Demilitarisoitu vyöhyke ulottuu nyt yli 180 kilometriä saaren poikki, ja se on pinta-alaltaan noin 346 neliökilometriä.

Kuva: UNFICYP

Kyproksen kreikkalaista alkuperää olevat asukkaat muodostavat 78,6% saaren kokonaisväestöstä. Turkkilaisalkuperää olevia on vajaat 20%. Saaren pääkaupungin alueella asuu myös armenialaisten ja maroniittien vähemmistöt.

”Meidän on varmistettava, että teemme työmme tavalla, joka ei provosoi paikallisia ihmisiä. Konfliktin riski nousee tunteita herättävissä tilanteissa. Molempien osapuolien keskuudessa on oltava selvyys siitä, mikä vyöhykkeellä on hyväksyttävää ja mikä ei. Samaan aikaan kyllä käymme heidän kanssaan tehokasta keskustelua. He luottavat YK:hon ja sen poliittiseen prosessiin”, Gjerde lisää.

Sotilasoperaatiot koskevatkin yleensä seurantaa, raportointia ja vuoropuhelua:

”Valvomme molempien osapuolten armeijoita ja niitä ihmisiä, joiden sallitaan oleskella puskurivyöhykkeellä. Alueella on myös olemassa siviilien, kuten molempien osapuolten maanviljeilijöiden, toimintaa. Alueella on lisäksi kulttuurikohteita, kuten hautausmaita ja kirkkoja”, Gjerde kertoo UNRIC:lle.

Ajo-, kävely- ja pyöräilypartioiden lisäksi paikallinen armeija tekee tiivistä yhteistyötä YK:n poliisin ja siviilioikeuden kanssa. Nämä kolme elementtiä muodostavat yhdessä niin

Kuva: UNFICYP

kutsutun ”Integroidun tehtävän”.

Kenraalimajuri ja valtiotieteilijä

Ingrid Gjerdenin armeijaura alkoi vuoden 1987 upseerikoulutuksesta. Hän on sen jälkeen toiminut useissa eri asevoimatehtävissä Norjassa ja ulkomailla. Laajan sotilaskoulutuksen lisäksi hän on opiskellut itselleen maisterin tutkinnon valtiotieteistä Oslon yliopistossa.

”Urani kohokohdat ovat olleet ajankohdat, kun olen osallistunut operaatioihin ulkomailla. Näissä tapauksissa olemme ratkaisseet kiperiä tehtäviä yhdessä muiden kansakuntien kanssa, ja tämä on todella haastanut minut. Varsinkin tässä Kyproksen tehtävässä saan käyttää taitojani politologina ja työskennellä kansainvälisen politiikan saralla”.

Hän korostaa, että operaation onnistumisen vuoksi on erittäin tärkeää tuntea konflikti perusteellisesti. On myös olennaista osata kommunikoida hyvin eri osapuolten kanssa.

Gjerdelle toisten kulttuurien kanssa tekemisissä oleminen ei ole uutta, sillä hän on aiemmin toiminut Libanonissa, Bosnia-Hertsegovinassa ja Afganistanissa.

”Nautin muista kulttuureista, ja täällä saarella on paljon vaihtelevuutta. Lisäksi YK:n joukot koostuvat 16 eri kansallisuuden edustajista, mikä on mielestäni erittäin jännittävää. Haastavaa toki ajoittain, mutta ennen kaikkea se on silti palkitsevaa”, hän sanoo hymyillen.

Pitkistä työpäivistä huolimatta 52-vuotias rauhanturvaaja varmistaa, että hänellä on aikaa kokea Kyproksen pieni saari: ”Odotan innolla tutustumista historiaan, luontoon, ruokakulttuuriin ja ihmisiin. Minulla on myös 21-vuotiaat kaksoset sekä aviomies, joiden

Kuva: UNFICYP

toivon vierailevan aika ajoin”, hän sanoo.

Konflikti on haastavassa vaiheessa

UNFICYP on kolminvaiheinen tehtävä. On tärkeää välttää väkivaltaisten levottomuuksien syntyä, ylläpitää järjestystä ja lopulta palauttaa tilanne alueella normaaliksi. Gjerde kuitenkin huomauttaa, että normaalien olosuhteiden määrittely on usein haastavaa.

Sekä YK että EU ovat määrittäneet normaalien olosuhteiden edellytykset Kyprokselle. Päämääränä on saavuttaa yksi hyvin toimiva valtio, jossa on alueellinen hallinto. Kyproksen tilanne on kuitenkin tällä hetkellä umpikujassa.

”Kyse ei ole vain kahdesta osapuolesta, sillä tämä konflikti koskee myös suurpolitiikkaa. On olemassa useita toimijoita, joilla on omat päämääränsä. Nämä tekijät tekevät konfliktista paljon haastavamman kuin vain se, että kaksi osapuolta puhuisivat asiat halki keskenään”, Gjerde sanoo.

Vuosina 2014-2017 molemmat osapuolet ja suurvallat olivat jo lähellä ratkaisun löytämistä useimpiin kysymyksiin. Monet ongelmat koskevat maanjakoa ja hallintoa. Tuon ajan neuvotteluja johti Norjan entinen ulkoministeri Espen Barth Eide, joka toimi Kyproksen erityisneuvonantajana YK:n pääsihteerille.

”Sen jälkeen, kun nuo neuvottelut eivät tuottaneet ratkaisua, olemme olleet umpikujassa. Osapuolet eivät ole edes halunneet tavata, mikä on pahin lähtökohta ratkaisun löytämisen kantilta”, Gjerde selittää.

Koronapandemian seurauksena saaren kaikki rajanylityspaikat suljettiin. Rokotteista ja pandemian yleisestä hallinnasta käytävät keskustelut ovat vaikeuttaneet tilannetta. Osapuolet kuitenkin kokoontuivat Sveitsin Genevessa huhtikuussa 2021 yrittääkseen aloittaa neuvottelut uudelleen. He tuolloin onnistuivat sopimaan uudelleentapaamisesta tulevalle syksylle.

Kenraalimajurin lähestymistapa toistaiseksi jäykkään tilanteeseen on se, että haasteissa

Gjerde ja suomalainen poliisi Satu Koivu. Kuva:: UNFICYP

toimiminen on pakollista: ”Osapuolten jyrkistä lausunnoista huolimatta on silti aina lopulta mahdollista tavata ja edistyä”, hän kommentoi.

 

Mitä enemmän osallistumme, sitä enemmän tulemme kuulluiksi

Norja on ollut yksi YK:n rauhanturvaoperaatioiden säännöllisimmistä osallistujista. Tällä hetkellä Norja osallistuu jopa neljään eri YK:n käynnissä olevaan operaatioon.

”Pienen kansakunnan kantilta on erityisen tärkeää, että meillä on YK:n kaltainen organisaatio, joka antaa meille äänen maailmassa. Siksi meidän pitäisi todella käyttää tätä tilaisuutta hyväksi, osallistua ja käyttää ääntämme. Mitä enemmän osallistumme, sitä enemmän meitä kuullaan ”, Gjerde painottaa.

YK:n rauhanturvaoperaatioiden osastolla on tällä hetkellä käynnissä 12 eri operaatiota ympäri maailmaa. 90 000 rauhanturvaajaa auttaa maita, joilla on vaikea siirtyminen konflikteista rauhaan. Rauhanturvaajat tarjoavat turvaa ja poliittista tukea.

”Ihmiset kritisoivat YK:ta siitä, että se on liian byrokraattinen. YK on loppuenlopuksi kuitenkin erittäin tärkeä maailmanlaajuisen rauhan ja vakauden kannalta. Rauhanturvajoukkoja koskevat tutkimukset osoittavat, että suhteellisen pienillä sotilaallisilla resursseilla

Kuva: UNFICYP

konfliktien taso on laskenut. Se on todennäköisesti pelastanut monia ihmishenkiä sekä auttanut vähentämään tai ratkaisemaan konflikteja”, Gjerde sanoo.

Hän huomauttaa myös, että YK:n byrokratia ja kulttuurien välinen ymmärrys luo yhteistyölle perustan: ”Kansainvälisessä maailmassa olemme riippuvaisia tästä yhteistyöstä rauhan ja vakauden ylläpitämiseksi”.

Kuuntele lähetys suomalaisesta Satu Koivusta, joka myös toimii rauhanturvaajana Kyproksella (englanniksi)

Uusimmat artikkelit

António Guterresin viesti koronaviruksesta