Pohjoismaat harkitsevat vakavasti yhteistä kontribuutiota YK:n eri operaatioita varten. Pohjoismaiden ulkoministerit totesivat yhteisessä lausunnossaan 31. lokakuuta 2012 ”harkitsevansa vahvempaa pohjoismaista yhteistyötä YK:n operaatioissa.”
On myös käyty pitkät keskustelut tarkennetuista, yhteispohjoismaisista voimista YK:n kriisinhallintaoperaatioissa. Niin resurssien kuin kapasiteetin keskittäminen johtaisi todennäköisesti YK:n mandaatin tehokkaampaan implementointiin, sekä pohjoismaiden uskottavuuden ja vaikutusmahdollisuuksien lisääntymiseen globaalilla tasolla.
Vuonna 2009 Stoltenberg-raportti puolsi yhteistä pohjoismaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja kiteytti tavoitteet seuraavanlaisesti:
Olisi perustettava pohjoismainen vakauttamisyksikkö, joka nopeasti voitaisiin sijoittaa valtioihin joissa esiintyy rauhattomuutta, tai kriisipesäkkeisiin joissa kansainvälinen tuki on suotavaa. Yksikön tehtävänä olisi vakauttaa tilanne jotta valtio ja poliittiset prosessit eivät menettäisi toimintakykyään.
Mitään tällaista vakauttamisyksikköä ei ole vielä perustettu, mutta ehdotus jää keskeiseksi teemaksi keskusteluissa lisääntyneestä alueellisen yhteistyön tarpeesta.
Pohjoismaisella yhteistyöllä on pitkät perinteet ja maat toimivat yhdessä monilla alueilla kuten talous- , hyvinvointi-, ympäristö- ja puolustuskysymyksissä. Huhtikuussa 2011 pohjoismaiset ulkoministerit antoivat yhteisen solidaarisuusjulistuksen. Silloinen Pohjoismaiden neuvoston presidentti Henrik Dam Kristensen totesi juhlallisesti: ”yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta.”
Pohjoismaat ovat jo kauan tukeneet eri YK:n rauhanturvaoperaatioita. New Yorkissa antamassaan yhteispohjoismaisessa tiedotteessaan, Norjan suurlähettiläs Tine Morch Smith painotti siviilikapasiteetin ja sukupuoliasiantuntemuksen tärkeyttä rauhanturvaamisessa ja –kehittämisessä.
Kuten NORDEFCO, eli pohjoismaisen puolustusalan yhteistyöelin, toteaa: ”paras tapa kohdata nykypäivän haasteet rauhan ja turvallisuuden saralla on yhteistyön kautta.”