YK:n yleiskokouksen ensimmäisestä istunnosta on tullut kuluneeksi 75 vuotta, minkä kunniaksi Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri António Guterres piti puheen. Puheessaan hän käsitteli muun muassa tarvetta suurempaan kunnianhimoon ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Hän korosti puheessaan myös maailmanlaajuista kumppanuutta COVID-19 pandemiasta elpymisen varmistamiseksi.
Pääsihteeri käsitteli puheessaan myös yleiskokouksen aikaansaannoksia ja totesi, että viimeisten vuosikymmenien aikana tehdyllä työllä on mahdollistettu parempaa terveyttä, laajempaa lukutaitoa ja parempaa elintasoa. Lisäksi on edistetty ihmisoikeuksien toteutumista ja sukupuolten välistä tasa-arvoa.
Norjalaiset, ensimmäiset naiset, jotka puhuivat yleiskokouksessa
51 maan edustajat tapasivat Lontoossa pidetyssä ensimmäisessä yleiskokouksessa vain kuukausia toisen maailmansodan päättymisen ja Yhdistyneiden Kansakuntien perustamisen jälkeen. Yhdistyneiden Kansakuntien perustamisen jälkeen 193 jäsenvaltiota toimivat yhteistyössä voittaakseen haasteet ja saavuttaakseen rauhan, turvallisuuden, kehityksen ja ihmisoikeudet.
Ensimmäinen yleiskokous oli pääosin vain miehille tarkoitettu kerho. Norjalainen opettaja ja organisaation johtaja, Frieda Dalen, kuitenkin teki historiaa ollessaan ensimmäinen nainen, joka puhui yleiskokouksessa.
Vakavia haasteita
Ensimmäistä yleiskokousta käsittelevässä puheessaan pääsihteeri totesi, että edistymisestä huolimatta suuria ja vakavia haasteita on edelleen. Tähän sisältyy köyhyyden kasvaminen ja ruokaturvan heikentyminen COVID-19-pandemian seurauksena. Myös geopoliittisten jännitteiden lisääntyminen ja ydinaseiden leviämisen uhat aiheuttavat vakavaa huolta. Lisäksi pääsihteeri toi esiin muuttuvan teknologian, kybersotien ja disinformaation sekä niihin liittyvät vaarat.
Pääsihteeri sanoi, että ilmastonmuutos on Yhdistyneiden Kansakuntien suurin haaste ja suurin huolenaihe 1,5 miljoonalle ihmiselle, jotka vastasivat Yhdistyneiden Kansakuntien tulevaisuutta koskevaan vuonna 2020 tehtyyn YK:n 75- juhlavuoden kyselyyn.
”Ilmastohätätilanne on jo käsillä, ja toiminta maailmanlaajuisesti on ollut täysin riittämätöntä. Viime vuosikymmen oli lämpimin ihmiskunnan historiassa. Hiilidioksiditasot ovat ennätyskorkeilla”, hän sanoi.
Suorat seuraukset
Seuraava YK:n ilmastokokous (COP26) pidetään Glasgow’ssa marraskuussa. Pääsihteeri on asettanut hiilineutraaliuden YK:n ensisijaiseksi tavoitteeksi vuodelle 2021.
Pääsihteeri varoittaa laiminlyönnin mahdollisista vakavista seurauksista.
”Jos emme muuta kurssia, saatamme edetä kohti katastrofaalista yli 3 asteen lämpötilan nousua tällä vuosisadalla. Luonnon monimuotoisuus romahtaa, miljoonaa lajia uhkaa sukupuutto ja kokonaiset ekosysteemit häviävät silmiemme edessä. Tämä on sota luontoa vastaan - ja sota ilman voittajia”, hän sanoi puheessaan.
Lue lisää:
https://unric.org/fi/75-tapaa-miten-yk-vaikuttaa-taistelemalla-nalanhataa-vastaan/