Ruotsin hallitusta on kritisoitu ennätyksellisen pienestä panoksesta YK:n rauhanturvaoperaatioihin. Vuonna 2013 YK:n operaatioissa palveli hetkellisesti vain yksi ruotsalainen sotilas. Tällä hetkellä ruotsalaisia palvelee YK-operaatioissa yhteensä 52 kun kaikki henkilöstö, esimerkiksi poliisit ja asiantuntijat, lasketaan mukaan. Sotilaiden määrä nousi viime vuoden lopussa seitsemään.
Ruotsin YK-liitto ei pidä tilannetta hyvänä. Se on huomauttanut, että viimeisen kuuden vuoden aikana YK-operaatioissa on palvellut keskimäärin 30 ruotsalaista kun kaikki henkilökunta lasketaan mukaan. ”Tämä ei sovi hyvin yhteen ajatuksen kanssa, jonka mukaan YK-jäsenyyden tulisi olla yksi ruotsin ulkopolitiikan peruskivistä”, kirjoittivat Ruotsin YK-liiton puheenjohtaja Aleksander Gabelic ja pääsihteeri Linda Nordin.
Viime vuonna Ruotsi ilmoitti osallistuvansa YK:n rauhanturvaoperaation Malissa yhdellä kuljetuskoneella ja 70 hengen suuruisella henkilöstöllä. Operaatio jäi kuitenkin toteutumatta teknisistä syistä ja ainoastaan viisi ruotsalaista osallistui YK:n MINUSMA-operaatioon Malissa. Ruotsin armeijan edustajat sanoivat kuitenkin suunnittelevansa jatkossa suurempaa osallistumista YK:n operaatioihin.
Fredik Reinfeldtin johtama hallitus on viime vuosina priorisoinut EU:n ja NATO:n johtamia operaatioita ja lähettänyt vain vähän joukkoja YK:n operaatioihin. Tästä huolimatta maa on YK:n rauhanturvatoiminnan merkittävä taloudellinen tukija. Ruotsi on koko YK-järjestelmän kuudenneksi suurin rahoittaja.
Ruotsin parlamentin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Sofia Arkelstenin mukaan EU:n ja NATO:n johtamiin operaatioihin osallistuminen ei ole ristiriidassa maan YK-osallistumisen kanssa. Arkelstenin mukaan ”YK:n turvallisuusneuvosto on antanut alueellisille organisaatioille mandaatin avustaa ja toimia johtajana tietyissä operaatioissa”.
Michael Karlssonin ja Nujin Tascin mukaan osallistuminen muihin operaatioihin ei selitä pientä panosta YK-operaatioihin. Karlsson ja Tasci ovat Södertörnin korkeakoulun tutkijoita. Heidän mukaansa muut Pohjoismaat osallistuvat aktiivisesti sekä YK:n että EU:n ja NATO:n johtamiin rauhanturvaoperaatioihin.
Elokuussa 2013 ruotsalaisia 468 ruotsalaissotilasta palveli rauhanturvaoperaatioissa maan rajojen ulkopuolella. Määrä on alhaisin 40 vuoteen.
Heinäkuun lopulla Ruotsin panos rajoittui yhteen sotilaaseen Etelä-Sudanissa. Karlssonin ja Tascin mukaan tämä ei ole poikkeuksellista, sillä viimeisen viiden vuoden aikana vastaava määrä on vaihdellut yhdestä neljään. Pudotus esimerkiksi kahdenkymmenen vuoden takaiseen on huima. Kesäkuussa 1993 YK:n rauhanturvajoukoissa palveli 1041 ruotsalaista sotilasta.
Karlsson ja Tasci muistuttavat, että tällä hetkellä Ruotsi lähettää YK-operaatioihin vähemmän henkilökuntaa ja sotilaita kuin muut puolueettomat valtiot, kuten Itävalta, Suomi tai Irlanti.
Entinen YK:n alipääsihteerin Hans Corellin mukaan on tärkeää osallistua rauhanturvaoperaatioihin rahoituksen lisäksi myös sotilaita lähettämällä. Sotilaiden lähettäminen antaa tärkeän signaalin ja viestittää todellista sitoutumista.
”Nykyiset rauhanturvaoperaatiot ovat monimutkaisempia kuin aiemmin. Tämän vuoksi on tärkeää lähettää operaatioihin myös siviilihenkilökuntaa, joka voi osallistua oikeuslaitoksen, demokratian ja lainmukaisuuden rakentamiseen. Operaatioissa tarvitaan sotilaiden lisäksi myös esimerkiksi siviilipoliiseja, lainvalvonnan ammattilaisia ja tuomareita”, Corell sanoi uutiskirjeen haastattelussa.
Pohjoismaat ovat viime vuosina jääneet rannalle keskeisiä YK-paikkoja täytettäessä. Suomi ja Islanti eivät tulleet valituiksi turvallisuusneuvostoon, Ruotsi jäi nuolemaan näppejään ihmisoikeusneuvoston jäseniä äänestettäessä. International Peace Institute –tutkimuslaitoksen mukaan yksi syy trendille on Pohjoismaiden aiempaa vähäisempi osallistuminen rauhanturvatoimintaan.
Aleksander Gabelicin ja Linda Nordinin mukaan aktiivisempi osallistuminen rauhanturvaoperaatioihin parantaisi Ruotsin mahdollisuuksia tulla valituksi YK:n turvallisuusneuvostoon. Gabelicin ja Nordinin mukaan vielä tärkeämpää on, että rauhanturvaoperaatiot voivat esimerkiksi vähentää kansanmurhan riskiä Keski-Afrikan tasavallassa.
Gabelicin ja Nordinin mukaan ruotsalaissotilaita on edelleen mukana suorittamassa tärkeitä kansainvälisiä tehtäviä. ”Hyvä koulutus, hyvät varusteet sekä ihmisoikeuksiin ja sukupuolten tasa-arvoon perustuvat toimintatavat ovat ruotsalaisten vahvuuksia, joilla Ruotsi voi tarjota lisäarvoa myös YK:n toimintaan”, he kirjoittavat.
Pohjoismainen henkilöstö YK:n rauhanturvaoperaatioissa 30.11.2013.
Suomi 364 (josta sotilaita 334)
Norja 68 (josta sotilaita 16)
Ruotsi 52 (josta sotilaita 7)
Tanska 31 (josta sotilaita 14)
Islanti 0