A-Ö Verkkosivun hakemisto

Pandemian synkät luvut: kotiväkivalta ja COVID-19

Pandemian vaikutuksesta on mahdotonta lukea, katsoa tai kuunnella uutisia huomaamatta, että kotiväkivalta on lisääntynyt: Kiinassa määrä on kolminkertaistunut, Suomessa kasvanut 14%, Yhdysvalloissa 22%, Espanjassa 20% ja Ranskassa sekä Singaporessa noin 33%.

Eivätkä läheskään kaikki tapaukset tule viranomaisten tietoon. Selitys kotiväkivallan kasvulle on sama kaikkialla maailmassa, kotiin lukituksi tuleminen väkivaltaisen henkilön kanssa on kuin ansa.

”Kun ihminen joutuu lukituksi kotiinsa, lisää se jo olemassa olevia turvallisuus-, terveys- ja rahahuolia sekä ihmisten välisiä jännitteitä”, sanoo UN Women järjestön johtaja Phumzile Mlambo-Ngcuka lausunnossaan.

Kun katsotaan lukuja, kotiväkivallan kasvusta täytyy pitää myös mielessä, että Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan tähänkin hetkeen asti yksi kolmesta naisesta on joutunut kokemaan fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa kumppaninsa toimesta. Kotiväkivalta on yksi yleisimpiä mutta vähiten raportoituja ihmisoikeusrikkomuksia.

Pandemiat lisäävät sukupuolten välistä epätasa-arvoa monin tavoin. Kotiväkivalta lisääntyy ja naisten taloudellinen itsenäisyys heikkenee. Naisten täytyy ottaa vastuu kotitöistä sekä huolehtia lapsista ja sairaista, mikä voi johtaa tilanteeseen, missä heidän on pakko irtisanoutua töistään.

Tarve turvakodeille

UN women järjestön johtaja
UN Women järjestön johtaja Phumzile Mlambo-Ngcuka KUVA: UN WOMEN

Kotiväkivalta lisääntyy kriisien aikana, sillä pahoinpitelijöillä on usein tarve hallita ja kontrolloida omaa elämäänsä. He koettavat saavuttaa tämän kontrolloimalla uhrejaan. ”Kotiväkivalta lisää naisten eristäytymistä ja erottaa heidät niistä ihmisistä ja palveluista, jotka voisivat heitä auttaa. Näin syntyy malli kontrollille ja väkivallalle suljettujen ovien takana”, sanoo UN Women järjestön johtaja Mlambo-Ngcuka.

Pahoinpitelijät saattavat käyttää virusta ja poikkeusoloja keinona kontrolloida uhriensa päivittäistä toimintaa ja liikkumista. Yksi laukaiseva tekijä väkivaltaiselle käytökselle saattaa olla alkoholin ja huumeiden lisääntynyt käyttö kotona. Näiden lisäksi valtioiden määräämät ulkonaliikkumiskiellot ja rajoitukset heikentävät uhrien mahdollisuuksia poistua kotoa hakemaan apua ja tukea tai mennä turvakoteihin.

Puhelut auttaviin puhelimiin on lisääntynyt huolestuttavissa määrin, mutta tämä on valitettavasti asian positiivisin puoli; monissa maissa naiset eivät edes kykene soittamaan tukilinjoille, sillä heidän pahoinpitelijänsä ovat jatkuvasti läsnä. Esimerkiksi Italiassa puheluiden määrä on vähentynyt. Naisilla on onneksi kuitenkin yhä mahdollisuus lähettää viestejä erilaisissa chat-palveluissa.

Kotiväkivallan lisääntyminen on maailmanlaajuinen ongelma. Norjalaisen sanomalehden Klassekampenin haastattelussa naisten organisaation Focuksen johtaja Gro Lindstad ilmaisi huolensa naisista kaikkialla maailmassa. ”Tilanne on jo tarpeeksi paha länsimaissa. Kansainväliset yhteistyökumppanimme ovat huolissaan naisista Intian slummeissa, Brasilian faveloissa ja Afrikan maaseudulla”, Lindstad sanoo. ”Monilla naisilla Aasiassa ja Afrikassa ei ole ketään kenelle raportoida tai paikkaa mihin paeta. Sama pätee naisiin pakolaisleireillä. Pelkään, että myös kidnappaukset ja ihmiskauppa lisääntyvät. Voi vain kuvitella, kuinka haavoittuvassa asemassa Kreikan Moria-leirin naiset ja tytöt ovat, kun avustustyöntekijät lähtevät pois”, hän sanoo.

Mitä asialle voidaan tehdä?
YK:n pääsihteeri António Guterres on pyytänyt maiden hallituksia sisällyttämään koronaviruksen vastaisiin kansallisiin suunnitelmiin myös toimenpiteitä, joilla ehkäistään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Tavoitteena on lisätä verkkopalveluiden ja kansalaisjärjestöjen rahoitusta, tehdä turvakodeista pakollisia palveluita sulkujen aikana sekä varmistaa, että oikeuslaitokset jatkavat työtään. ”Tärkeää on luoda naisille turvallisia tapoja hakea apua, ilman että heidän pahoinpitelijänsä huomaavat asiaa”, Guterres sanoi videoviestissään.

Turvakodit eivät voi toimia kunnolla ilman niiden työntekijöitä, joten työntekijöiden pääsy töihin poikkeusolojenkin aikana on turvattava. Turvakotien ollessa pakollisia palveluita sulkujen aikana, kuuluvat niiden työntekijät myös pakolliseen henkilöstöön. Tällöin voidaan varmistaa turvakotien toiminta, kun niiden työntekijöillä on mahdollisuus laittaa lapsensa kouluihin ja päiväkoteihin, vaikka ne olisivat muilta suljettuna. Norjassa tällainen järjestely on jo toteutettu.

Kotiväkivallan uhreille täytyy antaa selkeä ja kuuluva suositus joka maassa: hae apua poikkeusoloissakin.

 

Jos olet kokenut tai koet kotiväkivaltaa, otathan yhteyttä ammattilaiseen täältä

Lue lisää UN Women järjestöstä täältä

YK-naisten johtajan Phumzile Mlambo-Ngcukan lausunto ”naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta: varjopandemia” on luettavissa kokonaan täältä

YK:n pääsihteerin António Guterresin lausunto on luettavissa kokonaan täältä

Uusimmat artikkelit

YK-profiili: Pehr Lodhammar tekee Irakista turvallisemman

Pehr Lodhammar johtaa YK:n maamiinojen purkuoperaatiota UNMASia Irakissa. Työssä on paljon paineita turvallisuudesta ja...

30.7. Kansainvälinen ihmiskaupan vastainen päivä 

Ihmiskauppa on vakava rikos ja ihmisoikeusrikkomus. Ihmiskaupassa myydään vuosittain tuhansia miehiä, naisia ja lapsia. Ihmiskauppa...

COVID-19: YK:n yleiskokous ensimmäistä kertaa virtuaalisena

YK:n yksi merkittävimmistä tapahtumista, yleiskokouksen keskustelu, järjestetään tänä vuonna koronaviruspandemian takia eri tavalla kuin...

Syyrian vankilasta valkoiseen taloon

Omar Alshogre on selvinnyt väkivallasta, nälänhädästä ja janosta Syyrian vankilassa kolmen vuoden ajan. Häntä...

Guterres: epätasa-arvopandemian selättäminen: uusi yhteiskuntasopimus uudelle aikakaudelle

Koronavirus on pahentanut jo olemassa olevaa syvälle juurtunutta epätasa-arvoa, minkä vuoksi Guterres kehottaa hallituksia,...

António Guterresin viesti koronaviruksesta