Beirut: 98% tarvitsee apua vielä vuosi räjähdysten jälkeen

Vuosi sitten Libanonin pääkaupungissa Beirutissa sattuivat tuhoisat räjähdykset. YK:n lastenrahaston (UNICEF) julkaiseman tutkimuksen mukaan tänä päivänä yhä jopa 98 % perheistä on edelleen hädässä.

Tehty arviointi tuo esille lasten trauman vakavuuden ja perheiden kärsimyksen. Näitä ongelmia ovat pahentaneet romahtava talous, poliittinen epävakaus ja koronakriisi.

Tutkimus tehtiin heinäkuussa ja se perustui 1187 kotitalouden puhelinhaastatteluihin. 4. elokuuta 2020 tapahtuneet räjähdykset tuhosivat suuria alueita Beirutissa. Niistä johtuen yli 200 ihmistä kuoli, ja heistä kuusi olivat lapsia. Yli 6500 ihmistä, mukaan lukien 1000 lasta, loukkaantuivat.

Taistelu toipumisen puolesta

”Vuosi traagisten tapahtumien jälkeen vaikuttaa edelleen syvästi paikallisten lasten elämään. Näin heidän vanhempansa kertovat meille tilanteesta”, sanoi Yukie Mokuo, joka toimii UNICEF:in edustajana Libanonissa.

”Paikalliset perheet ovat kamppailleet toipuakseen räjähdyksistä. Räjähdykset tapahtuivat pahimmalla mahdollisella hetkellä, sillä meneillään oli myös tuhoisa talouskriisi ja pandemia”.

UNICEF:in mukaan seitsemän kymmenestä kotitaloudesta pyysi apua jälkikäteen. Lähinnä käteistä ja ruokaa on pyydetty. Lähes kaikki näistä perheistä tarvitsevat tukea vielä tänäkin päivänä.

Joka kolmannes alle 18-vuotiaiden lasten perheistä ilmoittivat, että ainakin yksi lapsi heidän perheessään kärsii henkisestä ahdistuksesta. Aikuisilla ahdistusprosentti oli lähempänä puolta.

Tutkimus myös paljasti, että melkein kaikki perheet sanoivat heidän kotinsa tarvitsevan korjauksia räjähdysten jälkeen. Puolet heistä ovat yhä tätä mieltä vuoden kuluttua.

Neljä kymmenestä kotitaloudesta raportoi kärsineestä vesijohtoverkosta. Noin neljännes on kertonut tilanteen olevan edelleen sama tänä päivänä.

Kuva: UN PHOTO/OCHA

Kolminkertainen kriisi

”Libanon on räjähdyksen jälkeen kamppaillut siis kolminkertaisen kriisin kanssa: taloudellisen, poliittisen ja terveydellisen. Tämä kaikki uhkaa jättää lähes kaikki Libanonin lapset haavoittuvaisiksi ”, kommentoi UNICEF:in Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan aluejohtaja Ted Chaiban.

”Jos muutos, elpyminen ja vastuuvelvollisuus eivät tapahdu nyt, ne eivät välttämättä tapahdu koskaan. Tämä todennäköisesti veisi maan yhä syvemmälle kuiluun, josta ei ole paluuta”.

Vuosipäivän kunniaksi UNICEF vaatiikin toimia. Lapset Libanonissa on syytä asettaa etusijalle, ja heidän perusoikeuksiansa täytyy kunnioittaa.

Toimintakehotus

Libanonin johtajia kehotetaan myös unohtamaan poliittiset erimielisyytensä ja muodostamaan hallitus, joka keskittyy maan elpymiseen. Viranomaisia kannustetaan myös tarjoamaan tukea räjähdyksistä kärsineille perheille, sekä vaatimaan niiden aiheuttajia vastuuseen.

Puolusta uhrien oikeuksia

YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet on vaatinut vastuunottoa Libanonin kriisistä.

Bachelet on korostanut hallituksen kiireellistä tarvetta varmistaa tapahtuman läpinäkyvä, tehokas, perusteellinen ja puolueeton tutkinta.

”Alussa ilmassa oli voimakas kansallisen yhteinäisyyden tunne, sillä koko yhteiskunta yhdistyi hallituksen aloittaessa oikeudenkäynnit. Kuitenkin tilanne on nyt se, että vielä 12 kuukauden kuluttua uhrit ja heidän läheisensä taistelevat oikeudenmukaisuuden ja totuuden puolesta. Tutkimukset vaikuttavat pysähtyneen, koska alueella on avoimuuden ja vastuullisuuden puutetta”, hän sanoi.

Koulutuksen elvyttäminen

Räjähdykset koskivat ainakin 85 000 opiskelijaa samalla vaurioittaen noin 226 koulua, 20 koulutuskeskusta ja 32 yliopistokampusta.

Libanonin opetusministeriö valtuutti UNESCO:n johtamaan paikallisten kumppanien kuntoutustoimien koordinointia. YK:n järjestö kunnostaa nyt myös ainakin 115 koulua, 20 teknistä ja ammatillista koulutuslaitosta sekä kolmea korkeakoulua. Jopa 85 koulua on jo kunnostettu.

Ruokahälytys ja YK:n maailman ruokaohjelma (WFP) varoittivat tiistaina siitä, että monien Libanonissa elävien perheiden on yhä vaikeampi selviytyä vielä vuoisi katastrofin jälkeen.

”Beirutin sataman räjähdysten jälkeisenä vuonna rahan arvo on laskenut viidestoistaosaan siitä, mitä se ennen oli. Inflaatio vaikeuttaa siis monien ihmisten mahdollisuuksia ostaa ruokaa”, sanoi WFP:n tiedottaja Tomson Phiri ja jatkoi: ”Kesäkuussa WFP auttoi lähes 400 000 libanonilaista, lähes 987 000 syyrialaista pakolaista ja noin 21 000 muiden kansallisuuksien pakolaista.

YK:n apulaispääsihteeri Amina J. Mohammed vaatii räjähdyksen perusteellista ja läpinäkyvää tutkintaa. Hän sanoi, että Libanon on nyt käymässä läpi yhtä historiansa pahimmista kriiseistä.

”Yli puolet libanonilaisista elää köyhyydessä. Joka kolmannella libanonilaisella ei ole ruokaturvaa. Lähes 4 miljoonalla ihmisellä ei ole takuuta puhtaasta vedestä. Sadat tuhannet lapset saattavat keskeyttää koulunkäyntinsä. Vain yhdessä voimme vaikuttaa asioihin”, Mohammed kommentoi.

Beirut, Libanon. Kuva: Rashid Khreiss/Unsplash

Uusimmat artikkelit

António Guterresin viesti koronaviruksesta