A-Ö Verkkosivun hakemisto

#BLM: Rasismin vastainen taistelu vaatii enemmän kuin twiitin

Maailma on saanut tarpeekseen. Ihmiset kaikkialla maailmassa vaativat tasa-arvoa rasismia vastustavilla mielenosoituksilla, jotka saivat alkunsa poliisin murhatessa aseistamattoman tummaihoisen miehen nimeltä George Floyd 25. toukokuuta. Toiset ovat ryhtyneet rasismin vastaiseen taisteluun vasta nyt, kun taas toiset ovat taistelleet sitä vastaan koko ikänsä.

Amiirah Salleh-Hoddin on antirasistinen aktivisti. Hän on yksi Suomessa sijaitsevan Antirasistisen foorumin perustajista ja työskentelee varapuheenjohtajana European Network Against Racism –järjestössä.  Myös hänen käynnissä oleva tohtorintutkinto keskittyy rasismiin. ”Työskentelen rasismin parissa oikeastaan kaikilla elämäni osa-alueilla.”

Sunna Sasha Larosiliere on valmistunut maisteriksi kriisin ja turvallisuuden johtamisen opinnoista. Black Lives Matter –liike on Sunnalle tärkeä, sillä hän on puoliksi haitilainen, ja hän on kasvanut New Yorkissa. Tällä hetkellä Sunna asuu Islannissa.

Sekä Sunna että Amiirah ovat taistelleet rasismia vastaan koko ikänsä. Haastatteluissaan UNRIC:lle he kertovat vinkkejä rasismin vastaiseen taisteluun.

Amiirah Salleh-Hoddin
Amiirah Salleh-Hoddin on antirasistinen aktivisti. KUVA: Heli Pekkonen

Tavoitteena tasa-arvo ja poliisivoimien uudistus
Yhdysvalloissa on viime viikkoina ollut lukuisia protesteja, joilla vaaditaan poliisivoimien uudistamista, poliisiväkivallan loppumista sekä tasa-arvoa kaikille.

Sunna ja Amiirah uskovat protestien paisuneen, koska ihmiset ovat saaneet tarpeekseen. Poliisi on aina tappanut tummaihoisia, mutta nyt George Floydin kuolema oli viimeinen naula arkkuun.

”Tummaihoisia on aina sorrettu. He ovat aina protestoineet ja puhuneet asiasta, mutta kukaan ei ole kuunnellut. Turhautuminen on kasaantunut vuosien saatossa, ja nyt ihmiset ovat saaneet tarpeekseen”, Sunna kertoo haastattelussaan UNRIC:lle.

Myös COVID-19-pandemia on vaikuttanut tilanteeseen. ”Koronavirus on yksi syy sille, miksi protestit ovat paisuneet niin paljon. Ihmiset ovat olleet viime kuukaudet kodeissaan vankeina, joten heillä on ollut aikaa miettiä ja seurata uutisia”, Sunna sanoo.

Amiirahin mukaan koronavirus on suurentanut protesteja, sillä pandemia on paljastanut aina vallinneen epätasa-arvon: ”Olipa kyseessä terveydenhoitoalan työntekijät tai pandemian aikana työnsä menettäneet ihmiset, suurin osa heistä on rodullistettuja vähemmistöjä.”

Pohjoismaat eivät ole poikkeus
Myös Pohjoismaissa on ollut Black Lives Matter –mielenosoituksia, jotka ovat keränneet tuhansia osallistujia. Mielenosoituksilla haluttiin osoittaa solidaarisuutta, mutta myös korostaa sitä, että Pohjoismaissakin on rasismia ja poliisiväkivaltaa. 

Sunna Sasha Larosiliere
Black Lives Matter –liike on Sunnalle tärkeä, sillä hän on puoliksi haitilainen, ja hän on kasvanut New Yorkissa. KUVA: yksityinen

”Internet mahdollistaa maapallon toisella puolella tapahtuvien asioiden seuraamisen. Ja nyt kun näemme järkyttävää epäoikeudenmukaisuutta, haluavat ihmiset myös Pohjoismaissa auttaa. Myös Pohjoismaissa on tietenkin rasismia, joten protestien seurauksena Pohjoismaat miettivät omaa tilannettaan ja tajuavat, että myös täällä on ongelmia”, Sunna kertoo.

”Pohjoismaissa on hyvin syvälle juurtunutta rakenteellista rasismia”, Amiirah kertoo. Rakenteellinen rasismi tarkoittaa historiallisia ja syvälle juurtuneita yhteiskunnallisia, taloudellisia ja poliittisia järjestelmiä, jotka vahvistavat rasismia instituutioiden ja normien avulla.

”Pohjoismaalaisilla on tapana ajatella, että heidän yhteiskunnissa ei ole rasismia, ja että tilanne ei ole yhtä paha kuin Yhdysvalloissa. Silti myös Pohjoismaissa on rasismia ja poliisiväkivaltaa, siitä ei vain puhuta paljoa”, Amiirah selittää.

Sunna kertoo, että Islannissa rasismi ilmenee usein tietämättömyytenä ja tiettyjen tapojen normalisointina. ”Näiden protestien seurauksena islantilaiset ovat alkaneet keskustella vähemmistöjen kohtelusta, etenkin aasialaistaustaisten islantilaisten kohtelusta. Usein heihin kohdistuva rasismi näkyy vitseinä ja stereotypioina, mutta se aiheuttaa ketjureaktion, joka johtaa johonkin paljon pahempaan.”

Sunna uskoo, että nuoret ovat avain parempaan tulevaisuuteen. ”Pohjoismaissa on uusi sukupolvi, joka vastustaa epäoikeudenmukaisuutta ja opiskelee ja tutkii asioita. Se on pelastuksemme”, Sunna sanoo naurahtaen.

TikTokkeja, meemejä ja väkivaltaa
Sosiaalinen media on kaikessa tässä isossa roolissa. Sen avulla voidaan levittää uutisia, jos perinteiset tiedotusvälineet ovat hiljaa. Sosiaalinen media tuo kuitenkin omanlaisensa taakkansa mukanaan.

”Sosiaalisella medialla voidaan levittää tietoa ja tehostaa viestiä, mutta samanaikaisesti se vahvistaa traumaa”, Amiirah sanoo ja jatkaa, ”kun netissä kiertää jatkuvasti videoita tummaihoisista kuolemassa poliisiväkivallan tai valkoisen ylivallan takia, traumatisoimme uudelleen tummaihoiset ja muut rodullistetut. Katsomme tummaihoisten kuolemista videoita TikTokkien ja meemien lomassa, mikä normalisoi tummaihoisten tappamisen. Kuka joutuu maksamaan hinnan näiden videoiden jakamisesta?”

no justice no peace kyltti mielenosoituksessa
Yhdysvalloissa on viime viikkoina ollut lukuisia protesteja, joilla vaaditaan poliisivoimien uudistamista, poliisiväkivallan loppumista sekä tasa-arvoa kaikille. KUVA: Clay Banks/Unsplash

Amiirahille aihe on hyvin henkilökohtainen, sillä hänen setänsä kuoli valkoisen ylivallan kannattajan tekemässä iskussa viime vuonna Uudessa-Seelannissa. ”Tilanteesta lähetettiin livenä videota ja iskusta kiersi myöhemmin netissä videoita. Oletuksena on, että rodullistetut kommentoivat heti kun tapahtuu jotain heidän yhteisöönsä liittyvää. Ette voi kuitenkaan olettaa, että reagoimme sosiaalisessa mediassa heti, sillä vanha trauma on saattanut uusiutua. Se on uuvuttavaa.”

Kenen tragedialla tehdään eniten voittoa?
Rasismi on kokonainen sortojärjestelmä, joka on yhteydessä myös muihin sortojärjestelmiin, jotka liittyvät esimerkiksi sukupuoleen ja seksuaalisuuteen. Amiirah selittää, että tämä ihonvärin ja sukupuolen liittymä vaikuttaa siihen, että vain tietyt kuolemat saavat huomiota mediassa.

”Yleensä tummaihoisten miesten kuolemat käynnistävät protesteja. Silti poliisi murhaa myös tummaihoisia naisia ja transsukupuolisia, mutta heistä ei puhuta niin paljoa. Media raportoi vain tietyistä kuolemista, sillä he miettivät kenen tragedialla tehdään eniten voittoa?” Amiirah sanoo tarkoittaen, että media ja yleisö keskittyvät useimmiten miesten tarinoihin, sillä ne ovat suositumpia.

Jotta myös tummaihoisten naisten ja tyttöjen tarinat pääsisivät kuuluviin, luotiin BLM-liikkeen rinnalle #SayHerName-kampanja, joka keskittyy juuri tummaihoisiin naisiin ja tyttöihin, jotka ovat olleet rasistisen poliisiväkivallan uhreja.

Sekä Amiirah että Sunna painottavat medialukutaidon tärkeyttä. ”Ihmiset eivät paneudu sosiaalisen median sisältöön. He eivät lue kommentteja tai tarkista faktoja, mikä on iso ongelma. Ihmiset näkevät yhden twiitin eivätkä mieti sen enempää”, Amiirah sanoo turhautuneena.

”Meidän täytyy itse etsiä informaatiota ja uutisia, ja olla kriittisiä näkemäämme kohtaan. Olemme hyvin alttiita uskomaan sen mitä haluamme uskoa”, Sunna sanoo.

black lives matter kyltti mielenosoituksessa
Rasismi on kokonainen sortojärjestelmä, joka on yhteydessä myös muihin sortojärjestelmiin, jotka liittyvät esimerkiksi sukupuoleen ja seksuaalisuuteen. KUVA: Koshu Kunii/Unsplash

Aktivisti myös muualla kuin Twitterissä
Miten yksittäinen ihminen voi sitten taistella rasismia vastaan? Ensimmäiseksi tärkeää on erottaa antirasismi passiivisestä ei-rasismista.

Antirasismi tarkoittaa tietoista ja aktiivista valintaa tai toimintaa työskennellä sortojärjestelmän hajottamiseksi. Antirasismi on elinikäinen projekti, joka vaatii omien tekojen ja ajatusten kyseenalaistamista ja asioiden uudelleen oppimista. ”Et voi vain antaa itsellesi antirasistin titteliä. Monet myös sanovat, että he eivät ole rasisteja, mutta se on todella passiivinen tapa yrittää purkaa rasistiset rakenteet”, Amiirah kertoo. 

”Mitä konkreettisia tekoja teet hajottaaksesi rasistisen järjestelmän? Sinun täytyy tehdä enemmän kuin vain julkaista sosiaalisessa mediassa. Lue ja opi historiasta. Tee kaikki teot sillä ajatuksella, että purat rasistisen järjestelmän”, Amiirah sanoo.

Myös YK:n pääsihteeri António Guterres on huomauttanut Twitterissä, että meidän täytyy keskittyä rasististen rakenteiden purkamiseen: ”Meidän täytyy taistella kaikkia rasismin muotoja ja rasistista käytöstä vastaan. Meidän täytyy pikaisesti purkaa rasistiset rakenteet ja uudistaa rasistiset instituutiot.”

blm mielenosoitus
Ihonvärin ja sukupuolen liittymä vaikuttaa siihen, että vain tietyt kuolemat saavat huomiota mediassa. KUVA: UN Photo/Evan Schneider

Taistele rasismia vastaan konkreettisilla teoilla
Amiirahin mukaan solidaarisuuden osoittaminen on hyvä alku, mutta sen täytyy johtaa johonkin isompaan. ”Miten tämä solidaarisuuden osoittaminen vaikuttaa oikeisiin tekoihin, politiikkaan, päätöksentekoelimiin, rekrytointiin ja siihen ketä äänestät? Tee enemmän kuin yksi solidaarisuuden teko tai yksi protesti, ja sitä kautta liikut kohti antirasistista työtä.” 

Myös YK:lla on samanlainen näkökulma. Muutama viikko sitten 20 afrikkalaista tai afrikkalaisen jälkeläistä YK:n korkea-arvoista johtajaa julkaisivat lausunnon, jossa he vaativat, että rasismia vastaan taistellaan kovemmin kuin vain tuomitsemalla rasistiset teot. Kirje painotti konkreettisten tekojen tärkeyttä ja huomautti, että YK:n täytyy johtaa rasismin vastaista taistelua näyttämällä esimerkkiä.

”Julkaise paikkansapitävää informaatiota. Lue Angela Davisin ja Frederick Douglassin kirjoja. Seuraa tummaihoisia somevaikuttajia. Tarkista aina julkaisujen lähteet. Tue tummaihoisten firmoja. Lahjoita. Voit taistella rasismia vastaan monin tavoin”, Sunna kertoo.

”Käytä etuoikeuttasi auttaaksesi vähemmistöjä ja sorrettuja. Sano etuoikeutetulle kaveriryhmällesi, jos he sanovat jotain loukkaavaa. Viesti menee näin parhaiten perille”, Sunna selittää.

Historiaa ei voi muuttaa, mutta kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa tulevaan. ”Meillä ei ole mahdollisuutta kirjoittaa historiaa uusiksi, mutta meillä on mahdollisuus sisällyttää historiaan myös sorrettujen tarinat”, Sunna sanoo.

 

Lue. Opi. Hajota rasistinen järjestelmä.

Lukusuosituksia antirasistisesta kirjallisuudesta

UNRIC:n lähteitä rasismista

Taistele rasismia vastaan!

Lähteitä antirasistisen toiminnan tueksi 

 

Uusimmat artikkelit

YK-profiili: Pehr Lodhammar tekee Irakista turvallisemman

Pehr Lodhammar johtaa YK:n maamiinojen purkuoperaatiota UNMASia Irakissa. Työssä on paljon paineita turvallisuudesta ja...

30.7. Kansainvälinen ihmiskaupan vastainen päivä 

Ihmiskauppa on vakava rikos ja ihmisoikeusrikkomus. Ihmiskaupassa myydään vuosittain tuhansia miehiä, naisia ja lapsia. Ihmiskauppa...

COVID-19: YK:n yleiskokous ensimmäistä kertaa virtuaalisena

YK:n yksi merkittävimmistä tapahtumista, yleiskokouksen keskustelu, järjestetään tänä vuonna koronaviruspandemian takia eri tavalla kuin...

Syyrian vankilasta valkoiseen taloon

Omar Alshogre on selvinnyt väkivallasta, nälänhädästä ja janosta Syyrian vankilassa kolmen vuoden ajan. Häntä...

Guterres: epätasa-arvopandemian selättäminen: uusi yhteiskuntasopimus uudelle aikakaudelle

Koronavirus on pahentanut jo olemassa olevaa syvälle juurtunutta epätasa-arvoa, minkä vuoksi Guterres kehottaa hallituksia,...

António Guterresin viesti koronaviruksesta