Aikuisten kokemat ahdistuneisuus- ja masennusoireet ovat kolminkertaistuneet COVID-19-pandemian aikana. Tämä käy ilmi Oslon yliopiston tekemästä tutkimuksesta. Myös Yhdistyneiden kansakuntien tekemä selvitys koronaviruksen vaikutuksesta mielenterveyteen kertoo samankaltaista synkkää sanomaa.
Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan maailmalta kerätty tieto osoittaa, että ahdistuneisuuden ja masennukset oireet ovat kasvussa jo monissa maissa. Koronaviruspandemia korostaakin kiireellistä tarvetta investoida mielenterveyspalveluihin.
”Pandemia on vaikuttanut ihmisten mielenterveyteen jo nyt huolestuttavan paljon”, sanoo WHO:n johtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus, ”sosiaalinen eristäytyminen, tartunnan pelko, perheenjäsenen menettäminen, pelko tulojen menettämisestä ja jopa työpaikan menettäminen on huolestuttava yhdistelmä.”
Itsemurhat kasvussa
Norjan yleisradion NRK:n mukaan Norjan itsemurha-ajatuksiin keskittyvä kriisipuhelin Kirkens SOS on saanut kaksinkertaisen määrän puheluita sen jälkeen, kun rajut koronaviruksen hillintätoimet otettiin käyttöön.
Myös Ruotsissa valmistaudutaan kasvussa oleviin mielenterveysongelmiin. Ruotsin itsemurha-ajatuksiin keskittyvän kriisipuhelimen Mindin mukaan vuoden 2019 maaliskuun aikana puheluita saapui 16 000, kun taas vuoden 2020 maaliskuun aikana puheluita saapui 25 000.
”Uskomme, että riski itsemurhiin kasvaa etenkin nuorten miesten keskuudessa. Tämä tapahtui jo talouskriisin aikana. Kyseessä on vakava ongelma. Meidän täytyy pystyä rajoittaa talouskriisin leviämistä yhteiskunnassa, jotta se ei vaikuta niin paljoa haavoittuvimpiin ryhmiin”, Tukholman epidemiologian ja terveyden laitoksen projektijohtaja Cecilia Magnusson kertoo Dagens Nyheter –lehdelle.
COVID-19 vaikuttaa tiettyjen väestöryhmien mielenterveyteen enemmän kuin toisien. Haavoittuvassa asemassa ovat etenkin terveydenhoitoalan ammattilaiset, joilla on painava työtaakka, he joutuvat tekemään vakavia päätöksiä ja huolehtimaan itse tartunnan saamisesta.
Myös lapset ja nuoret, naiset, jo valmiiksi mielenterveysongelmien kanssa kamppailevat sekä ikäihmiset ovat etenkin haavoittuvassa asemassa.
Ne jotka ovat selviytyneet koronaviruksesta joutuvat fyysisten haasteiden lisäksi kamppailemaan myös henkisten haasteiden kanssa. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan 48 prosentilla niistä, jotka selvisivät vakavasta ja äkillisestä hengitysteiden häiriöstä, on todettu traumaperäinen stressihäiriö eli PTSD. Jälkiseurannassa 24 prosentilla tästä ryhmästä oli yhä PTSD.
Myös alkoholin lisääntynyt käyttö huolestuttaa mielenterveysalan ammattilaisia. Kanadassa tehdyn tutkimuksen mukaan 20% 15-49-vuotiaista käytti normaalia enemmän alkoholia pandemian aikana.
Mielenterveyspalvelut tauolla
Monissa maissa omatoimisesti järjestetyt mielenterveyspalvelut ovat joutuneet tauolle, kun esimerkiksi alkoholi- tai huumeriippuvaisuuden vertaistukiryhmät eivät ole voineet kokoontua moneen kuukauteen. Ruotsissa kuitenkin ollaan osattu turvautua digitaalisiin palveluihin, sillä fyysiset käynnit psykiatreille on vähentynyt 5000:sta 3000:een, mutta päivittäiset digitaaliset käynnit ovat lisääntyneet 500:sta 3000 käyntiin.
”Mielenterveyspalveluita on laiminlyöty ja alirahoitettu jo vuosikymmeniä, ja nyt COVID-19-pandemia iskee perheisiin ja yhteisöihin psyykkisenä rasituksena”, YK:n pääsihteeri António Guterres sanoi videoviestissään mielenterveysselvityksen julkaisutilaisuudessa.
”Vaikka pandemiaa voidaan hillitä, vaikuttavat suru, ahdistuneisuus ja masennus yhä ihmisiin ja yhteisöihin. Hallitusten täytyy ottaa mielenterveyspalvelut välttämättömäksi osaksi koronaviruksen vastaisissa toimissa. Mielenterveyspalveluja täytyy laajentaa ja rahoittaa kunnolla”, Guterres sanoi.