Maailma katsoo aina yhtä maalausta kohdatessaan maailmanlaajuisen kriisin. Kyseessä on kuuluisan pohjoismaalaisen taitelijan teos, Edvard Munchin Huuto. Maalaus julkistettiin vuonna 1893, ja se onkin saanut viimeisen vuosisadan aikana ikonin aseman. Huudon vuoksi Munch itse on nykyään lähes synonyymi surumielisyydelle ja epätoivolle.
”Huuto-maalausta on usein pidetty maailmanlaajuisten kriisien symbolina, se on symboloinut esimerkiksi ensimmäistä maailmansotaa, kylmää sotaa, Brexitiä ja nykyään COVID-19-pandemiaa”, kertoo Munch-museon johtaja Stein Olav Henrichsen haastattelussaan UNRIC:n kanssa.
Huuto-maalaus sijaitsee Munch-museossa, joka on yksi Oslon suosituimpia turistikohteita. Monien muiden museoiden, teatterien, elokuvateatterien, konserttisalien ja muiden kulttuurikohteiden tavoin myös Munch-museo on sulkenut ovensa COVID-19-pandemian takia, millä on merkittäviä talousvaikutuksia. UNESCO on ilmaissut huolensa kulttuurilaitosten talouksien heikkenemisen pitkäaikaisista ja haitallisista vaikutuksista niihin.
”Ihmiset tarvitsevat kulttuuria nyt enemmän kuin koskaan ennen”, sanoo UNESCO:n kulttuuriosaston apulaispääjohtaja Ernesto Ottone, ”kulttuuri tekee meistä vastustuskykyisiä. Se antaa meille toivoa. Se muistuttaa, että emme ole yksin.”
Monien muiden kulttuurilaitosten tavoin myös Oslon Munch-museo on päättänyt hyödyntää internettiä tavoittaakseen ihmiset pandemian aikana.
”Elämme erikoista aikaa, ja monilla on tällä hetkellä haastava tilanne meneillään. Olemme halunneet näyttää Edvard Munchin taidetta uusilla tavoilla, mikä on toivottavasti ollut iloinen ja positiivinen kokemus ihmisille näinä vaikeina aikoina”, kertoo johtaja Henrichsen.
Digitaalisia ratkaisuja
Munch-museo sattumoisin sulki ovensa juuri päivää ennen kuin Norjan viranomaiset kertoivat tiukoista rajoituksista koronaviruksen hillitsemiseksi.
”Suljettuamme ovemme toimme suuren osan taiteesta digitaalisille alustoille, jotta ihmisillä olisi yhä pääsy taiteen pariin”, sanoo Henrichsen, ”Otimme käyttöön erilaisia tapoja esitellä taidetta. Yhtenä esimerkkinä on Tuomme Munchin luoksesi –livelähetys, joka koostui digitaalisista näyttelykierroksista, missä kerroimme Edvard Munchin uran eri vaiheista ja hänen kuuluisimmista teoksistaan.”
Munch-museo on tehnyt kaikista teoksista digitaalisia. Museon nettisivuilta voi löytää kaikki Edvard Munchin teokset, piirrokset sekä kirjeenvaihdon. Museon sosiaalisessa mediassa voi osallistua digitaalisiin museokierroksiin, ja kysyä museo-oppailta kysymyksiä. Henrichsen kertoo hankkeen menestyneen todella hyvin.
”Live-kierroksillemme on osallistunut valtava määrä ihmisiä. Eräälle kierrokselle osallistui jopa 300 000 ihmistä”, hän kertoo, ”Meitä inspiroi kommenttien lukeminen, joissa ihmiset kaikkialta maailmasta lähettävät terveisiä ja kysymyksiä. Digitaaliset palvelut ovat menestyneet huimasti, joten jatkamme niitä tulevaisuudessakin.”
Inhimillisiä kokemuksia
Munch-museon digitaalisilla kierroksilla oppii, että Edvard Munchin työ on todella monipuolista, eikä vain Huudossa näkyvää epätoivoa. Hänen työt ovat vertauskuvallisia, ja niistä voi nähdä, että häntä ei kiinnostanut esittää kohteita siten, miten ne todellisuudessa ilmenivät.
Edvard Munchin ura kesti jopa kuusi vuosikymmentä, ja hän ehti maalata yli 1000 maalausta. Munch kokeili useita erilaisia taidetyylejä, kunnes hän lopulta päätyi luomaan itselleen omanlaisensa tyylin. Töissään hän hyödynsi tunteitaan ja muistojaan, ja hän pyrki vangitsemaan teoksissaan universaalit inhimilliset kokemukset, joita ihmiset kokevat syntymästä hautaan.
Munchin töissä voi nähdä kaikkia tunteita, rakkautta, epätoivoa, intohimoa, iloa ja surua. Munch palasi näihin aina uudestaan töissään.
Munch piti itseään yhtä lailla sekä kirjailijana että taiteilijana, ja hän käyttikin päiväkirjojaan suunnitellakseen maalauksiaan. Yhdessä päiväkirjoista on löydettävissä manifesti taiteelle:
”Yritän taiteeni kautta ymmärtää elämää ja sen tarkoitusta. Tavoitteenani on myös auttaa muita ymmärtämään elämää.”
Henrichsen uskoo, että kriisin aikana on hyvä hakea tukea taiteesta ja etenkin Munchin taiteesta:
”Edvard Munch syventyi ihmiselämän pimeään ja valoisaan puoleen, ja kaikkiin kohtaamiimme haasteisiin. Hänen taiteensa avulla voimme oppia enemmän itsestämme ja suhteestamme muihin. Raskaina aikoina taide voi auttaa meitä ymmärtämään paremmin sen hetkistä tilannetta.”
Henrichsen kertoo, että pian taiteen rakastajilla on mahdollisuus omassa kodissaan kokea The Experimental Self –näyttely, ja toivoo, että hän saa toivottaa ihmisiä tervetulleeksi uuteen Munch-museoon Norjan Bjørvikassa myöhemmin tänä vuonna.
Koronaviruksen vuoksi myös monet muut pohjoismaalaiset kulttuurilaitokset tarjoavat vaihtoehtoisia tapoja syventyä taiteen pariin:
Norjan kansallisooppera ja baletti
Ruotsin kuninkaallinen ooppera
Tukholman Moderna Museet
Tanskan kansallismuseo
Tanskan Statens Museum for Kunst
Nykytaiteen museo Kiasma