COVID-19-rokotteita on onnistuttu kehittämään monella saralla, ja rokotteet ovat nyt ihmisten ulottuvilla. Tämä on hyvä uutinen näin pandemiavuoden päätteeksi.
Rokotukseen liittyviä haasteita ovat muun muassa saatavuus ja tehokkaan käyttöönoton mahdollistaminen, mutta näiden lisäksi rokotemyönteisyyden aikaansaaminen voi osoittautua haastavaksi tehtäväksi.
Kyseessä on uusi rokote ja vielä kaivataan lisätietoa muun muassa siitä, kuinka pitkäkestoisen suojan rokote tuo.
Rokotteiden kohdalla voi esiintyä mahdollisia haittavaikutuksia, minkä vuoksi maat asettavat erilaisia turvallisuusrajoituksia ennen rokotteiden tarjoamista väestölle.
Rokotetta voidaan tarjota vain rajoitetusti, joten on todennäköistä, että etusijalla ovat muun muassa terveydenhuollon työntekijät, joilla on erityisen suuri riski saada tartunta, ja iäkäs väestö, joka on erityinen riskiryhmä.
Rokottaminen aloitettaisiin siis asteittain, jonka jälkeen se laajenisi kattamaan myös muut väestöryhmät.
Tutkimusten mukaan rokotteesta tiedottaminen ei vielä riitä rohkaisemaan ihmisiä ottamaan rokotetta.
WHO:n toimesta on julkaistu raportti, jonka mukaan ihmisen käyttäytymistä rokotteen suhteen ohjailee mahdollistava ympäristö, sosiaaliset vaikutteet ja motivaatio (TAG). Raportin mukaan juuri erityisesti näihin tekijöihin tulee kiinnittää huomiota pyrittäessä kannustamaan yhteisöjen jäseniä rokotteiden ottamiseen.
Rokotteen ottamisesta tulee tehdä ennen kaikkea helppoa ja nopeaa. Lisäksi rokotetta tulee olla saatavilla kohtuuhintaisena. Suurin osa ei tahallisesti vältä rokotteen ottamista, vaan taustalla vaikuttavat muunlaiset tekijät.
Rokotevastaisuus saattaa vaikuttaa vastarinnalta ja haluttomuudelta, mutta oikeastaan voikin olla, että rokotevastaisuus on seuraus, niistä haasteista ja ongelmakohdista, mitä rokottamiseen kokonaisuudessaan liittyy.
Rokottamisen suunnittelussa on otettava huomioon sijainti, ajankäyttö, kustannukset ja rokotekokemus.
Esimerkiksi kouluissa tulisi lähtökohtaisesti pyrkiä rokottamaan kaikki, mutta tarpeen vaatiessa rokotteesta voisi myös kieltäytyä. On todennäköistä, että jos lähtökohtana on se, että kaikki ottavat rokotteen, on rokotuksen saaneiden kokonaismäärä suurempi verrattuna siihen, että rokotetta tarjottaisiin vain halukkaille.
Rokotteen ottamisesta tulee tehdä mahdollisimman vaivatonta. Siten rokotetta olisi hyvä olla saatavilla ihmisille tutuissa, turvallisissa ja helposti lähestyttävissä paikoissa. Hyvä, tuttu ja turvallinen sijainti voivat vaikuttaa motivaatioon.
Tärkeää on myös selkeä, uskottava ja kohdennettu viestintä, joka pohjaa luotettaviin tietolähteisiin. Tulee osoittaa, että rokottaminen on tärkeää, helppoa, hyödyllistä ja edullista.
Terveydenhoitojärjestelmien on oltava valmiita ja kyvykkäitä vastaamaan mahdollisiin ilmeneviin esteisiin liittyen saatavuuteen, palveluun ja laatuun. Terveydenalan työntekijöiden tulee olla koulutettuja ja heillä tulee olla saatavilla tarvittava tuki.
Lisäksi on syytä hyödyntää sosiaalisia vaikutteita, jolloin yhteisöjen keskuudessa luotetut ihmiset ovat avainasemassa.
Rokotteen ottamisesta tulee siis tehdä mahdollisimman näkyvää. Ihmiset voisivat myös muun muassa osoittaa ottaneensa rokotteen hyödyntäen esimerkiksi sosiaalista mediaa asian esille tuomisessa. Rokotteen ottamisen voi ottaa puheeksi myös keskusteluissa. Näin on mahdollista vaikuttaa sosiaaliseen normiin.
Mikäli osoitetaan, että suurin osa terveydenhoidon ammattilaisista ottaa rokotteen, voi väestön keskuudessa ilmetä laajemmissa määrin hyväksyntää, jolloin rokotteen ottaminen omaksutaan normina.
On myös tärkeää lisätä yksilön motivaatiota avoimen vuoropuhelun ja viestinnän avulla. Siten askarruttaviin kysymyksiin tulee vastata ja asiaa käsitellä laajamittaisesti esimerkiksi liittyen epävarmuuksiin, riskeihin, etuihin ja turvallisuuteen.
Epäröintiä saattaa ilmetä, mikäli ihmiset uskovat, että he omaavat pienen tartuntariskin tai he uskovat valheellista ja epämääräistä tietoa. Osa saattaa olla epäröiviä uskonnollisten arvojen vuoksi ja osa epäröi siksi, että terveydenhuoltojärjestelmää kohtaan voi ilmetä epäluottamusta.
Pandemiaan liittyy runsaasti väärää tietoa ja sen levittämistä. Voidaankin siis myös puhua, maailmanlaajuisesta ”infodemiasta”.
Ihmiset ovat väistämättä alttiita väärälle tiedolle, huhuille ja salaliittoteorioille, mikä voi heikentää heidän luottamuksen tasoaan.
Luotettujen lähteiden mahdollistaminen, tosiseikkojen tarkistaminen ja väärään informaatioon puuttuminen ovat osatekijöitä, joilla infodemiaa voidaan hallita.
Rokotteen ottamiseen voi vaikuttaa myös se, että rokotteen ottamisesta huolimatta tulee silti jatkaa ennaltaehkäisevää käyttäytymistä, esimerkiksi maskin käyttöä ja turvavälien pitämistä.
On tärkeää varmistaa, että rokotetut eivät lakkaa noudattamasta ennaltaehkäisyyn liittyviä suosituksia, jotta he eivät altista itseään ja muita riskeille.
On tärkeää rakentaa luottamusta liittyen COVID-19-rokotteisiin hyvissä ajoin ennen kuin väärinkäsityksiä tai ennakkoluuloja ilmenee enemmissä määrin.
Keskiössä ovat luotettavat tietolähteet, avoimuus liittyen rokotteen kehittämiseen ja luottamuksen rakentaminen.
Epävarmuudesta, riskeistä ja rokotteiden saatavuudesta tulee tiedottaa johdonmukaisesti, avoimesti, empaattisesti, ennakoivasti ja luottamusta rakentaen.