Diabetesta pidetään hiljaisena tappajana, joka vahingoittaa salakavalasti. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan diabetes lukeutuu 10 yleisimmän kuolinsyyn joukkoon. WHO on arvioinut, että vuonna 2016 diabetes johti maailmanlaajuisesti 1,6 miljoonaan kuolemaan. Vastaavasti, noin 1,3 miljoonaa ihmistä on kuollut koronaviruksen vuoksi. Diabetesta sairastavat henkilöt ovat alttiimpia sairastumaan koronavirukseen ja kärsimään sen aiheuttamista vaikutuksista. 15. marraskuuta vietettiin maailman diabetespäivää.
Tyypin 2 diabetes on krooninen sairaus, jossa verensokeritaso on normaalia korkeampi. Sen taustalla on useimmiten verensokeria alentavan hormonin, insuliinin heikentynyt vaikutus elimistössä. Tätä ilmiötä kutsutaan insuliiniresistenssiksi. Sairaus voi aiheuttaa komplikaatioita, kuten silmäsairautta, hermosairautta, munuaissairautta, valtimosairautta ja sydänveritulppaa.
Yleisin muoto on tyypin 2 diabetes, jossa esiintyy jo vuosia ennen verensokerin kohoamista insuliinin heikentynyt vaikutus kudoksissa eli insuliiniresistenssi. Ensimmäiset oireet ovat lieviä, minkä vuoksi tauti jää helposti huomaamatta. Tyypin 2 diabetesta pidetäänkin hiljaisena tappajana.
Tyypin 1 diabetesta kutsuttiin aiemmin nuoruusiän diabetekseksi, koska se todetaan usein lapsena tai nuorena. Se johtuu haiman insuliinia tuottavissa saarekkeissa sijaitsevien beetasolujen autoimmuunitulehduksesta, jonka seurauksena solujen toiminta ja niissä tapahtuva insuliinin tuotanto asteittain hiipuu.
On keskeistä, että diabetesta sairastaville ihmisille on saatavilla kohtuuhintaista hoitoa, jotta sairauden kanssa kykenee selviämään.
Noin 422 miljoonalla ihmisellä on maailmanlaajuisesti diabetes. Suurin osa heistä elää matalan ja keskitason maissa, missä diabeteksen esiintyvyys on kasvanut tasaisesti viime vuosikymmenien aikana.
Insuliinin keksiminen
Tänä vuonna WHO järjesti maailman diabetespäivän yhteydessä etätapahtuman, johon osallistui myös pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus yhdessä hallitusten, kansalaisjärjestöjen ja diabetesta sairastavien edustajien kanssa. Tapahtumassa keskusteltiin diabeteksen ehkäisystä, hoidosta ja tulevaisuuden näkymistä. Tapahtuman aikana julkistettiin WHO:n Global Diabetes Compact, joka on kattava diabetesta käsittelevä kokonaisuus. Tavoitteena on osallistaa esimerkiksi lääketeollisuuden edustajia ja diabetesta sairastavia. Se käynnistetään huhtikuussa 2021, jolloin tulee kuluneeksi sata vuotta insuliinin keksimisestä, Keksinnön ansiosta vuosittain pelastetaan miljoonia ihmishenkiä. Julkaisussa korostetaan muun muassa, että on keskeistä aikaansaada uusia innovaatioita ja toimintakäytäntöjä liittyen esimerkiksi saatavilla olevaan kohtuuhintaiseen diabeteksen hoitoon ja sairauden kanssa selviytymiseen.
Frederick Grant Banting oli lääkäri ja tutkija, joka onnistui vuosina 1921—1923 eristämään insuliinin ja kehittämään siitä lääkkeen diabeteksen hoitamista varten. Hänen kanssaan työskenteli opiskelija Charles Best. Ensimmäiset kokeet insuliinin antamiseksi diabetesta sairastaville ihmisille tehtiin vuonna 1922 Toronton yleisessä sairaalassa. Potilaiden joukossa oli 14-vuotias Leonard Thompson, joka on jäänyt historiaan ensimmäisenä jatkuvaa insuliinihoitoa saaneena diabeetikkona. Frederick Banting ja John James Richard Macleod saivat Vuoden 1923 Nobelin fysiologian ja lääketieteen palkinnon, joka annettiin insuliinin keksimisen ansiosta.
Nykyään, lähes 100 vuotta myöhemmin, insuliini pelastaa edelleen ihmishenkiä. Diabeteshoito on nyt kehittynyt miljardin dollarin teollisuudeksi, ja insuliinia tuotetaan valtavia määriä. Kuitenkin, yhdellä kahdesta diabetesta sairastavalla ei ole pääsyä hoitoon, johtuen kustannuksista ja kuluista. Global Diabetes Compactin tarkoitus on parantaa insuliinin saatavuutta erityisesti matalan ja keskitulotason maissa, joissa tauti on yleistynyt.