A-Ö Verkkosivun hakemisto

Ekosysteemien suojaaminen suojaa yhteisöjä

Mangrovet ja niiden ekosysteemit edistävät ruokaturvaa ja yhteisöjen hyvinvointia ympäri maailmaa. Nämä tehokkaat hiilinielut kuitenkin katoavat hälyttävää nopeutta ihmisen toiminnan vuoksi. Päätöksentekijöiden tulisikin asettaa käytännöt, joiden avulla rannikkojen ekosysteemien suojelus ja kestävä käyttö varmistetaan.

Mangrovet ovat ekosysteemejä maan ja meren välimaastossa. Niitä esiintyy trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla eri puolilla maailmaa.

Mangrovet edistävät rannikoilla asuvien yhteisöjen hyvinvointia, ruokaturvaa ja suojelusta. Rannikkojen ekosysteemien luoma taloudellinen arvo on yksi olennaisimmista argumenteista niiden tehokkaaseen hyödyntämiseen.

Rannikojen elinympäristöjen merkitys

Kuva: Deni Febriliyan/Unsplash

Mangrovet ovat elintärkeitä ympäristöjä sekä kaloille että äyriäisille. Laajamittainen kalastus on riippuvainen näistä ekosysteemeistä, koska ne toimivat kalojen lisääntymisalueina. Mangrovemetsät siis edistävät miljoonien ihmisten ruokaturvaa eri puolilla maailmaa.

Mangrovealueilta peräisin oleva kala on myös tärkeä proteiinilähde muille eläimille – kuten apinoille, peuroille, linnuille ja kenguruille. Monimuotoinen luonto eri lajeineen myös edistää ruuantuotantoa ja ruokaturvaa.

Mangrovet ovat luonnon omia muureja suojaamaan yhteisöjä myrskyiltä, tsunameilta, merenpinnan nousulta ja eroosiolta. Ilmastonmuutoksen ja merenpinnan nousun aikakautena näitä järjestelmiä tarvitaan yhä enemmän suojelemaan haavoittuvia yhteisöjä.

Mangrovemetsät ja niiden alla olevat maaperät toimivat erittäin tehokkaina hiilinieluina. Ilmastonmuutos kuitenkin aiheuttaa äärimmäistä painetta mangroveille, joten niiden ekosysteemien kyky varastoida hiiltä vaarantuu.

Hälyttävä katoaminen

Mangrovet häviävät arviolta 3-5 kertaa nopeammin kuin metsät. Viimeisimpien arvioiden mukaan mangroveista on hävinnyt noin puolet viimeisen 40 vuoden aikana. Eniten niitä häviää Aasiassa Tyynenmeren alueilla ja Väli-Amerikassa.

Mangrovemetsien häviämisen syynä on ihmisen monenlainen toiminta. Valitettavasti ne teollisuudenalat, jotka tarjoavat elintärkeitä yhteiskuntataloudellisia hyötyjä yhteisöille, liittyvät usein myös luonnon ekosysteemien tuhoamiseen.  

Asia on siis monimutkainen. Kestämättömät vesiviljelytavat ovat olleet ja vieläkin ovat mangrovien pääuhka globaalisti. Samaan aikaan monet vesiviljelijät ovat kuitenkin riippuvaisia kukoistavista mangroveista kukoistavan tuotannon takaamiseksi.

Täten on olennaista saada ihmiset maailmanlaajuisesti luomaan uusia tapoja hallita rannikkojen ekosysteemejä. Uusia tuotantojärjestelmiä ja käytäntöjä innovoimalla vesiviljely voi tarjota niiden monenlaiset edut ilman ekosysteemejä tuhoavia tekijöitä.

Poliittisen päätöksenteon merkitys

Kuva: Joel Vodell/Unsplash

Monissa maissa alkuperäisten mangrovealueiden läheisyydessä elävät yhteisöt ovat ylläpitäneet symbioottista ja kestävää suhdetta luonnon ekosysteemeihin. Tällaisen hyötysuhteen on todettu olevan elintärkeä sekä mangrovien että yhteisöjen ekologialle ja toiminnalle.

Suurimmassa osassa maailmaa nykyinen kaupallinen tehotuotanto on kuitenkin muuttanut viljelyn luonteen kestämättömäksi.

Päättäjien on maailmanlaajuisesti kehitettävä ja otettava käyttöön tavat, joilla voidaan edistää kestävää ja tasapainoista suhdetta rannikkojen ekosysteemien sekä niitä ympäröivien yhteisöjen välillä.

On olemassa useita tapoja edistää kukoistavia mangroveja. Esimerkiksi taloudelliset kannustimet ovat tärkeitä ohjaamassa vastuullista käyttäytymistä. Mangrovien taloudellinen arvo tulisi myös ottaa huomioon kansantalouden tilinpidossa.

On samaan aikaan olennaista tunnustaa ekosysteemien kunnostamisen, suojelemisen ja säilyttämisen tärkeys myös kansallisessa politiikassa.

UNESCO on asettanut 26. heinäkuuta kansainväliseksi mangrovien ja niiden ekosysteemin suojelupäiväksi.

Päivän tarkoitus on lisätä tietoisuutta mangroveista ja niiden ekosysteemien merkityksestä planeetalle ja ihmisille. Samalla pyritään herättämään kansainvälistä keskustelua, jotta ratkaisuja maailman rannikkojen ekosysteemien kestävään hallintaan, hyödyntämiseen ja säilyttämiseen löydettäisiin.

Lue lisää vesiviljelyn innovaatiosta, aquaponiksista, täältä.

Uusimmat artikkelit

António Guterresin viesti koronaviruksesta