Rauhan tulee perustua ihmiskunnan moraaliin ja solidaarisuuteen. Tätä näkemystä matematiikan professori Andualem Gebremichael ilmentää.
Rauhan rakentaminen edistämällä kansainvälistä yhteistyötä koulutuksen, tieteen ja kulttuurin saralla, on yksi YK:n keskeisimmistä painopisteistä. Kysymys kuuluu: mikä saa Etiopialaisen matemaatikon viettämään aikaansa harjoitellen saamenkielen konjugaatioita ja perinteisiä saamelaisia joikuja?
Kulttuurinen merkitys
Gebremichael varttui Etiopiassa ja suoritti jatko-opintonsa Addis Ababassa. Hän on erityisesti paneutunut koulutukseen ja siihen liittyviin merkityksiin ja osatekijöihin. Agderin yliopistossa tekemässään väitöskirjassa hän tutki matematiikan merkitsevyyttä etiopialaisille lukiolaisille.
Väitöskirjan johtopäätösten mukaan kulttuurin ja koulutuksen välillä on yhteys. Kieli on tutkimuksen mukaan erityisen keskeinen tekijä. Osittain tästä johtuen Gebremichael päätyi Pohjois-Norjaan opettelemaan saamenkieltä.
Saamelaiset ovat alkuperäiskansa, jotka asuttavat Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän pohjoisosia. Noin 100 000 saamelaista puhuu yli 11 eri kieltä äidinkielenään, ja kaikki omaavat erottuvan kulttuuriperinnön. Suurin osa saamelaisista on nykyään hyvin integroituneita pohjoismaiseen yhteiskuntaan, ja moni heistä asuu isossa kaupungissa.
Amharin ja englannin kielellä oppinut opettaa nyt saameksi
Etiopialainen Professori on etsinyt työmahdollisuuksia Norjassa, ja hänelle tarjottiinkin opettajan työtehtävää Kautokeinossa sijaitsevassa saamelaisessa korkeakoulussa. Työtarjoukseen liittyi kuitenkin sellainen ehto, että Gebremichaelin oli kyettävä oppimaan saamenkieli ja kyettävä opettamaan saamenkielellä kolmen vuoden kuluessa työtehtävän vastaanottamisesta. 50- vuotias Gebremichael on aina pitänyt haasteista, joten hän tarttui tarjoukseen. Nyt hän on täysin uppoutunut saamelaiskulttuuriin ja haluaa myös esimerkillään ilmentää väitöskirjansa johtopäätöksiä.
”Matematiikan oppimisen kannalta on keskeistä, että opiskelijat opiskelevat omalla äidinkielellään. Se vaikuttaa osallistumiseen ja tuloksiin”, hän sanoo.
Korkeakoulu on maailman ainoa korkeakoulu, jossa saamenkieli on koko oppilaitoksen pääasiallinen opetus- ja hallintokieli. Korkeakoulussa keskitytään kehittämään akateemista saamenkieltä.
Gebremichael myöntää, että sopeutuminen elämään Pohjois-Norjassa on ollut osin myös haasteellista. Hän kuitenkin kokee, että oppimisen tulee olla hauskaa ja kiinnostavaa riippuen siitä, ollaanko aurinkoisessa Etiopiassa vai arktisella alueella. Tavoitteet voidaan saavuttaa vain kulttuurisen ymmärryksen avulla.
Professorille ei sinänsä ole uutta, että maassa on kielellisiä eroja. Hänen kotimaassaan Etiopiassa on kuusi virallista kieltä ja lisäksi lukuisia alueellisia murteita. Suorittaessaan matematiikan opintojaan amharin ja englannin kielellä, hän alkoi myös opiskella vapaa-ajallaan norjan kieltä. Nyt hän onkin innokas lisäämään vielä yhden uuden kielen repertuaariinsa.
Rauhan rakentaminen
Kulttuurienvälinen ymmärrys on välttämätöntä globaalissa maailmassa. Kulttuurinen monimuotoisuus ja ymmärrys muodostavat myös Yhdistyneiden Kansakuntien perustan. Tätä näkemystä korostaa myös Unesco.
”Sodat rakentuvat miesten ja naisten mielissä. Siten myös rauha on rakennettava miesten ja naisten mielissä”